Päivitys 2006-10-15

Lukuisiin pidemmän ajan käyttäjäkokemuksiin perustaen kehtaan kertoa seuraavaa: KJW:n pinta on päältä kaunis ja ensivaikutelmmat aseista yleensä hyvät. Ainakin Glockien tapauksessa karmea totuus kuitenkin paljastuu alta; pidemmän ajan käytössä aseisiin ilmestyy yhtä jos toista suurempaa jos pienempääkin vikaa, eikä korjauskikkoja liikoja löydy.

Esitietoa

Kuan Juan Works valmistaa laadukkaita, yleensä japanilaisista aseista soveltaen kopioituja kaasuaseita, joiden luvataan kestävän normaalia paremmin Green Gasia. Kuan Juanin aseet ovat hyvinkin laadukkaita, tosin laadunvalvonta - ikävä kyllä - ei ole yhtä tasaista kuin Maruilla. Kuitenkin aseet ovat kehuttuja napakasta blowbackista sekä muhkeasta äänestä, jonka olen itsekkin todennut. Valitettavasti alkuperäisiä varaosia on vaikea saada, eivätkä muut valmistajat niitä liiemmin tarjoa.

Firman Glock-sarja perustuu Maruin G26 -malliin. KJW on ottanut pesäeroa japanilaisesta nimeämällä aseet 10mm patruunaa ampuvien versioiden mukaan. Alkuperäisissä Glock-pistooleissa G27:n erottaa G26:sta ja G23:n G19:sta yksinkertaisesti vain kaliiberi. KJW ei kuitenkaan ole tyytynyt vain suoraan kopioimaan Maruita, vaan on myös hiukan muutellut aseen rakennetta, lähinnä parempaan suuntaan. Yhteensopivuus Maruin aseeseen ei ole ollut kriteerinä, eikä kannata olettaa että juuri mikään Maruille tarkoitettu menee suoraan KJW:n malliin tai toimii siinä hyvin.
G23 on KJW:n oma versio, eikä vastaavaa ole Maruilla. Se on piipun (ja siten luistin, rungon jne.) pituutta lukuunottamatta identtinen KJW:n G27-mallin kanssa. KSC:n G19-mallin kanssa aseella ei ole esikuvaa lukuunottamatta mitään tekemistä, vaikka ulkoisesti ovatkin lähimpänä Glock-sarjan muovikuulapistooleista. Ainoa yhteensopiva asia on tähtäinkisko.

KJW valmistaa G23 ja G27 -malleistaan myös metalliluistilla ja -piipuilla valmiiksi varustettuja versioita.

Pakkauksen kansi

Manuaalit

Lusiti ja runko sisältä päin

Hop-upia säädetään nuolen osoittamasta vimpaimesta.

Kuva aseen ystävällisemmästä kulmasta

Paketti auki

Itse Glock 23:n pariin. Glock 23 toimitettiin minulle hyvin siistissä ja hienossa pakkauksessa. Paketin kannessa on aseen kuva, kuitenkin virheellisesti aseen kuvassa on liipasinvarmistin, vaikka sitä ei olekkaan itse aseessa boksin sisällä. Oikeassa aseessa liipaisinvarmistin kyllä on, mutta palataan siihen kuitenkin myöhemmin. Kannesta löytyvät myös varoitukset ja G23-merkintä, muttei ei mitään mainintaa valmistajasta - vain "Made in Taiwan" teksti.

Kun paketin avaa, paljastuu itse ase, lipas, manuaalit, ammustauluja, ja 200kpl testikuulia. Manuaali on hyvin selkeä, ja varmasti sen englanninkielisyys täyttää monien toiveet. Kaikki aseen lataamisesta puhdistukseen selitetään selkeästi sekä kuvin, että sanoin. Ohjeessa kerrotaan jopa minne laitetaan silikoonia, ja vielä löytyy taulukko erilaisista toimintahäiriöistä.
Toisena manuaalina löytyy purkuohje, toisin sanoen räjäytyskuva. Sekin on hyvin selkeä ja ainakin itse pystyin sen avulla purkamaan aseen helposti.
Manuaalista löytyy myös lista aseen jokaisesta osasta, varaosahintoineen. Näitä pitäisi periaatteessa pystyä tilaamaan firman aseita myyviltä kaupoilta.

Manuaali on helposti luettavissa ja tulkittavissa, kuvat selkeyttävät lukua todella paljon. Vaikka ei osaisi englantia paljoakaan, saisi varmasti selville aseen peruskäytön periaatteet. Ehdoton plussa, kun muissa aseissa kun on tottunut lukemaan japania, mikä toki on aika turhauttavaa.

Fyysinen olemus

Kun aseen ottaa käteen tulee hyvin miellyttävä tunne, tukevuus sekä hyvä ergonomia yllättävät melkoisesti. Kahva on muotoiltu ja sopii hyvin käteen vaikka hieman kulmikkaalta kuvissa näyttääkin. Jokaiselle sormelle on oma kolonsa, ja kahvasta on luonteva pitää kiinni.
Tukevuus on ainakin uutena hyvä, luisti ei heilu pahemmin eteen, taakse tai sivuillekkaan päin.

Aseen hyvät puolet tulevat esille vasta kunnolla kun lippaan iskee sisään, lipas liukuu luontevasti ja pehmeästi. Lipas lisää painoa paljon, se on kokonaan metallia, ja sisältää suhteellisen suuren kaasusäiliön. Ensivaikutelma aseesta on loistava, se on tukeva, painava ja sopii käteen.
Minua kuitenkin harmitti kun luisti on aivan ypöyksin ilman minkäänlaisia merkintöjä. Ainoat merkinnät aseessa ovat KJ:n logo kahvassa ja "Made in Taiwan, Kuan Juan Works".

Sisältä

Aseen avaaminen on helppoa kenttäpurulla, luisti taakse, eteen, painetaan kenttäpurkunapit pohjaan ja luisti lähtee etukautta irti. Sisällä tuijottaa itse rungossa lähes 100% metalliset osat, ainoa muovinen osa on liipaisin sekä itse runko. Luistin puolella taas sylinteri, ulkopiippu ja hopinsäätörulla ovat ainoat muoviset osat itse luistin lisäksi. Aseen luistista saa kaiken irti ottamalla vain yhden ruuvin irti. Ainut asia, mikä jää ehkä hieman kalvamaan, on sylinterin yksi ainut palautinjousi. Monissa muiden valmistajien Glokeissa näitä jousia on kaksin kappalein, jolloin sylinteri palaa varmasti loppuun asti ja nopeasti. Vedettäessä sylinteriä sormella ja päästettäessä irti saattaa sylinteri joskus jäädä suunnilleen 3-4 millin päähän loppupisteestä. Tästä ei tosin mitään haittaa ole, luisti työntää palatessaan sylinterin kuitenkin takaisin.

Sisäisesti kaikki on hyvin kunnossa, tuo jousijuttu vain jäi hieman, mutta ei sillä pitäisi olla käytännön toimivuuden kannalta mitään haittaa.

Ase käytännössä

Kaasuaseen käyttö on pirun helppoa. Otetaan lipas käteen alassuin, kaasupullo toiseen käteen, katsotaan että kaasupullon suutin on kohdallaan lippaan venttiilin kanssa ja painetaan pullo ja lipas yhteen. Kuulee, kuinka kaasu virtaa lippaaseen. Kun mitään sihinää ei enään kuulu, on lipas täynnä. Normaalisti kuuluisi kuinka kaasu karkaisi osittain venttiilin ohi, vaan eipä tällä kertaa, Glock 23 omaa muiden KJW:n aseiden kanssa kumitiivisteen venttiilissä, kun yleensä muovikuulapyssyissä on vain metallinen venttiili metallista pulloa vasten. Tiiviste estää kaasun turhan karkailemisen ja vähentää näin aseen käyttökustannuksia.
Kaasu menee nätisti lippaisiin, eikä ainakaan minulla ole toistaikseksi koko kesän aktiivisen käytön jälkeen ilmennyt mitään vuoto-ongelmia, vaikka käytänkin HFC22-kaasua.
Ase viedään lopulliseen toimintavalmiuteen kun ladataan lippaaseen 21 kuulaa, vedetään luisti taakse ja lukitaan sinne, lipas vain aseeseen, vapautetaan luisti eteen ja voilá.

Varmistin sijaitsee liipasinkaaren edessä, se vain työnnetään taakse, jolloin se pysäyttää liipaisimen etenemisen laukaisupisteeseen. Kuten jo ylhäällä mainittu, ihmetyttää minua liipasinvarmistimen puuttuminen, vaikka se kuvassa ja oikeassa aseessa onkin.

Kun ollaan saatu ase ampumavalmiiksi on aika säätää hoppi. Hopin säätö tapahtuu irroittamalla luisti ja kierittämällä siinä olevaa pientä rullaa. Rulla on kyllä tarkka, mutta hyvin vaikea käyttää varsinkin isoilla sormilla ja lyhyillä kynsillä. Kuten jo mainittu, on hoppi kuitenkin oikein säädettynä hyvinkin tarkka, ja pysyy paikallaan. Itselläni ainakin tuppasi loppumaan säätövara kun yritin säätää hoppia 0,25 gramman kuulille - hoppi antoi vasta täysillä tyydyttävän tuloksen, mutta enempää ei tarvinnutkaan - kuula lensi pitkälle ja kauniisti.

Blowback on hyvinkin napakka ja nopea, varsinkin HFC22:ta käytettäessä, muttei se KWC:n laihemmalla kaasullakaan kuitenkaan huonokaan ole.

Kuulaa lentää arviolta 35 metrin päähän, kuitenkin hyvän osumamahdollisuuden tehokas pelikantama on noin 20 metrin matkalla. Tarkkuutta ainakin omasta yksilöstäni löytyy yllinkyllin, on sillä monesti ammuttu äärikantamalta osumia ensimmäisellä tähdätyllä laukauksella. Ampumista helpottamaan on tehtaalla maalattu vielä valkoiset täplät tähtäimiin, tämä nopeuttaa tähtäämistä huomattavasti.
Lähtönopeus näyttäisi olevan karva verran vakiosähköä nopeampi, tosin vain HFC22-kaasua käytettäessä.

Ääntä aseesta ainakin löytyy, itse ainakin yllätyin totuttuani "normaalin" blowbackin ääneen - ase paukahtaa kivasti ja nopeasti. Ase ei jätätä, eikä pahempia kylmenemisongelmia ole minulla ilmennyt. Yhdellä täytöllä voi ampua n. 2½ lippaallisti, viimeistiin kuulien lähtien aika heikosti.

Maruin G26, josta KJW on tekniikkansa kopioinut, on suunniteltu ampumaan HFC134a:ta. Silti se on japanilaisista aseista siitä parhaiten HFC22:ta kestäviä. Taiwanissa, josta KJW on kotoisin, käytetään järjestäen HFC22:ta, ja tästä on lähtöisin oletus, että KJW:n aseet kestäisivät sitä Maruin alkuperäismalleja paremmin. Tälle ei kuitenkaan ole mitään varsinaista perää - KJW:n ideana on kuitenkin vain tehdä aseita halvemmalla kuin Marui. Perustekniikka aseessa vain on pirun hyvä.

Onko se paras?

KSC:n ja Maruin Glockeihin verrattuna pitää KJW:n Glock 23 pintansa hyvin. KSC sekä Marui omaavat paremman laadunvalvonnan ja kattavan, niin ulkoisten kuin sisäistenkin lisäosien listan. Aseeseen kyllä saa metalliluistin ym. tärkeimmät härpäkkeet. Jos verrataan munakkuustekijöitä, niin kyllä KJ vie siinä voiton. Ainakin mitä olen testannut KSC:n vastaavia, on Glock 23 äänekkäämpi.
Loppujen lopuksi erot muilla osa-alueilla ovat suhteellisen pienet muihin valmistajiin, ostaa sen pyssyn kenen nimeen eniten luottaa. KJW:n Glock 23 on kuitenkin halpa ja hyvä vaihtoehto, ja sitä kannattaa ehdottomasti ainakin harkita.

Loppulauseena voisin sanoa että, ase on pienen kokonsa ansiosta loistava back-up vaikka en tätä nyt kuitenkaan ykkösaseen käyttäisi - se kuitenkin häviää lipaskapasiteetissä sekä kantamassa vakiosähkölle reilusti. Kaasuakaan ase ei kovin paljoa muihin verrattuna kuluta, HFC22:ta ase on toistaiseksi kestänyt aktiivisesti sillä pelaten koko kesän. Hyvä valinta jos mukaan ei lasketa merkintöjen puuttumista ja muutamia pikkubugeja.