Oikea M203

M203 on 1970-luvun alkupuolella käyttöön otettu jenkkiarmeijan M16-sarjaan sopiva kiväärikranaatinheitin. Se on tehty korvaamaan erillinen Vietnamin sodan aikainen M79-kranaatinheitinkivääri.
Ase käyttää samaa 40mm kranaattia kuin edeltäjänsäkin, ja näitä on nykyisin tehty jos jonninmoiseen tarkoitukseen.
Aseen maksimikantama on 400 metriä, käytännössä 350. Se on kranaatinheittimeksi kevyt ja kompakti, etenkin kun sitä ei erikseen tarvitse kantaa vaan kulkee aseen mukana aina käyttövalmiina.
Ase ladataan takaapäin vetämällä kädensija eteen, laittamalla kranaatti sisään ja vetämällä kädensija taakse.

Kuulapyssynä

Sun Projectin M203 toimi "kuten oikeakin", eli viskaisi styroksikranaatin muutaman kymmenen metrin päähän. Koska tästä ei ole paljoa iloa, kehiteltiin vehkeeseen monenmoisia "kranaatteja" jotka eivät itse lennä, mutta mäiskäisevät sen sijaan hirmu kasan kuulia suurella hajonnalla jonkin matkan päähän.

Maruin M203 noudattaa lisäosakranaattien ideaa - heittimen sijaan se on kuulapyssy siinä missä muutkin. Vehje on tehty samalla firman jousitoimisten haulikoiden pohjalta ja omaa saman koneiston ja tehon niiden kanssa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ase syöttää haulikon hylsyn muotoisista lippaista (väritys on eri kuin firman haulikoiden hylsyissä, mutta ovat täysin yhteensopivia) ampuen 3 kuulaa kerrallaan jokaisen eri piipusta. Teho on sähköaseen luokkaa ellei tuoreena parempikin.

Rakenne ja iinnitys

Ase korvaa isäntänsä alkuperäisen etutukin. Se on helppo kiinnittää: Etutähtäin irti ja seuraavaksi etukahva. Sitten piippuun kiinnitetään kuusi osaa. Nyt laitetaan kiinni itse heitin, viidellä ruuvilla. Päälle tuleva kahva, jossa tähtäin sijaitsee, laitetaan kiinni etutähtäimen edessä olevaan kolmion muotoiseen muovipalaan ja takana collar-ringiin, sitten enää vain yksi ruuvi kahvan päälle ja heitin on asennettu.

Koska ase on muovinen ilmenee nitinää, mutta ei häiritsevästi. Valusaumoja ei löydy. Ase on tukeva ja olen ollut erittäin tyytyväinen aseen rakenteeseen.

Käytössä

Ase ladataan kuten oikeakin. Kädensija vapautuu eteen, painamalla liitinten sivulla olevaa nappia. En tiedä aukeaako oikea samalla tavalla, mutta luulen niin. Lataus tapahtuu vetämällä kädensija taakse, kuten pumppuhaulikossa.

Käytössä ase on oikein näppärä. Siitä saa helposti tukevan otteen jos ei ole ihan pieni kämmen. Kun latausta on hieman harjoitellut, käy se oikein nopeasti.
Varmistin on liipaisimen edessä, samalla tavalla kuin useimmissa ilmakivääreissä. Mikäli liipaisinkaari on tiellä sen saa otettua helposti pois.

Tähtääminen onnistuu piippua pitkin. Heittimen oman tähtäimen voi nostaa ylös, mutta siitä ei ole muovikuulapelissä juuri hyötyä - tähtäin on suunniteltu siten, että ammus ammutaan kaaressa kohteeseem, ja myös muovikuulaversion tähtäimessä on tähän soveltuvat asteikot.

Oma tottumisensa on myös siihen että aseella ammuttaessa on käytännössä pidettävä lippaasta kiinni. Hankaluuksia on tullut kun on ollut "vietnam"- lipas kiinni rynkyssä.

Erityisesti juoksuhaudassa ase on omiaan. Se on helppotoiminen, isolla lippaalla ja ennen kaikkea se hajoittaa hieman. Perusmätössä voi joskus tuntua siltä että se taas on tiellä, kun pitää ampua hankalammasta asennosta.

Loppulauselma

Ase on lähitaistelussa hyvä vehje, mutta pidemmältä ammuttaessa sähkö on parempi.
Heitin toimii hyvänä vara-aseena Coltin rinnalla, mutta siihen se jää, koska ase on hidastoiminen. Tämä ilmenee pelitilanteen ollessa käynnissä - toisella kädellä pitää pitää rynkystä kiinni ja toisella ladata heitin ja tämän jälkeen latauskädellä laukaista ase. Tästä syystä M203 häviää tulinopeudessa haulikoille.

Maruin haulikot ovat hyviä vaihtoehtoja jos ei halua asetta kiinni rynkyn alle. Mielestäni tämä on parempi vaihtoehto kuin SP:n kaasutoiminen, koska tämä toimii myös talvella. Joka tapauksessa olen ollut tyytyväinen siihen että hankin aseen. On tullut tilanteita jolloin pistoolia ei ollut mukana ja Coltista on loppunut lipppat - kun samaan aikaa vastapuolen pelaaja rynnii eteenpäin on paljon rauhallisempi tunne kun tietää että vielä kykenee ampumaan.

Kokonaisuutena hyvä lähitaisteluase.

Mikko ”Miggo” Lehtisyrjä
migg0@luukku.com

Lisäykset ja muokkaus:
Valtteri Jaakonpoika