Etusivulle

AGM

Sähköviritteiset

MP/40

ANGS/tuntematon

Sähköviritteiset

MG/42

Classic Army

Sähköviritteiset

Armalite M15A4 Rifle
H&K MP5 A2
H&K MP5 A3
H&K MP5 SD3
H&K MP5 SD5

Craft Apple Works

Kaasutoimiset

M79

DBoys

Jousitoimiset

Kar98K

Hudson

Kaasutoimiset

M3A1 Grease Gun

ICS

Sähköviritteiset

ICS AK-74M
M4A1 (CAR-97)

KSC

Kaasutoimiset

Glock 19
Glock 26
H&K Mk23 SOCOM
Ingram M11 A1

Kuan Ju Works

Kaasutoimiset

Beretta M9 Full Metal
Glock 23

KWA

Kaasutoimiset

Cz75 2nd Version

KWC

Kaasutoimiset

Colt M16 Shorty

Marushin

Jousitoimiset

Mauser Kar98K SSB
Mossberg M500

Kaasutoimiset

M1 Carbine MAXI
Mauser M712 MAXI SSB
Mossberg M500
Mossberg M500 Slugster MAXI

Maruzen

Jousitoimiset

APS-2 Extra
APS-2 Original Version
APS-2 Sniper Version
Remington CA870

Kaasutoimiset

H&K MP5K A4 Kurz
Maruzen M870 Black Version
Micro Uzi

Sun Project

Jousiviritteiset

Remington M40 A1

Tanaka

Kaasutoimiset

Luger P.08
Mauser Kar98K

Tokyo Marui

Jousitoimiset

Benelli M3 Super 90
Benelli M3 Super 90 Shorty
Colt M203
SPAS 12
SPAS 12 Folding Stock
VSR-10 Pro Sniper
VSR-10 Real Shock
Walther P.38

Kaasutoimiset

Beretta Tactical Master
Colt Python 4"
M1911 A1
P226

Sähköviritteiset

AK-47
AK-47 βeta Spetsnaz
AK-47 Spetsnaz
AK-47S
Colt CAR-15
Colt M16 A1
Colt M16 A2
Colt M16 Vietnam Version
Colt M4A1
Colt M733
Colt XM177 E2
FA MAS F1
FA MAS SV
FN P90 PDW
FN P90 PDW TR
H&K G3 A3
H&K G3 A4
H&K G3 SG/1
H&K G36C
H&K MP5 A4
H&K MP5 A5
H&K MP5 RAS
H&K MP5 SD5
H&K MP5 SD6
H&K MP5K A4 Kurz
H&K MP5K A4 PDW
H&K PSG-1
IMI Uzi SMG
M14 Wood stock
MC51
SIG SG 550
SIG SG 551
SIG SG 552 SEALS
Steyr AUG Military Version
Steyr AUG SR
Thompson M1A1

Sähköviritteiset pistoolit

Glock 18C

TOP

Sähköviritteiset

M60 DX
M60 E3
M60 E3 Long
M60 Shorty
M60 STD

UHC

Jousitoimiset

Desert Eagle .44

Western Arms

Kaasutoimiset

Para Ordnance P14-45

Viimeksi päivitetty
2006-01-04

M870 Black Version

Ominaisuus Muovikuula-ase Oikea ase
***
Valmistaja Maruzen, Japani Remington, Yhdysvallat
Toimintaperiaate Kaasutoiminen hylsyjä käyttävä kertalaukeava Pumppulukko, kertatuli
Valmistusvuosi 1950
Pituus 925 mm mm
Paino 2.4 kg kg
Lipaskapasiteetti 4+1 4+1
Ammus 6mm muovikuula 12 gauge haulikon patruuna
Rakenne
Metallinen lukko, liipaisin, varmistin, latausvivun lukitusnappi, latauskahvan välityspalkit ja lipasputki osineen. Olkatuki kumia ja loput muovia.
Erikoisominaisuudet
Käyttää hylsyjä.
Ei tähtäimiä.
Vaihdettava kaasusäiliö.
Plussat ja miinukset
+ Lähes niin realistinen, kuin vain kuulapyssy voi olla
+ Itse ase todella halpa, hylsyjen toisaalta tuodessa lisähintaa
- Heikkotehoinen
- Epäluotettava syöttö
- Hylsyt hankaloittavat pelikäyttöä
- Aseen pituudesta olisi voinut ottaa hyödyn irti pidentämällä lipasta

M870 - tuttu kaikille

Yhdysvaltalaisen Remingtonin M870 -pumppuhaulikkosarja ilmestyi ensikerran 1950-luvulla ja on tuotannossa edelleen. Ko. haulikkomallista on saatavilla lukuisia eri versioita ja vehje on ollut eri muodoissaan suosittu niin viranomais-, armeija- kuin siviilikäytössäkin. Jenkkiarmeijan käsissä se näki ensimmäisen ison sotansa Vietnamissa. Aseesta on myös puoliautomaattiversio, Remington M1100.

Maruzenin haulikot

Maruzenin hylsykäyttöiset kaasuhaulikot ovat olleet olemassa jo iät ja ajat. Mallit tai rakenteet eivät ole paljoa muuttuneet. Firman nykyinen lippulaiva, laadukas ja halpa CA870-vemppuhaulikko, jakaa vanhojen kaasuhaulikoiden kanssa monia samoja osia (kuten rungon), vaikka onkin aivan tehty aivan eri tekniikalla ja aivan eri kohderyhmälle.
Maruzenin hylsyhaulikoita on/oli saatavilla sekä itselataavana M1100-mallina että pumpputoimisena M870-mallina. Molemmista vehkeista on aikojen saatossa näkynyt myös Maruzenin valmistamana vaikka millaisia eri versioita, sisältäen pitkää ja lyhyttä, taittotukkia ja puuosaa. Mallit jakavat samat yhteiset osat kuin oikeatkin M870 ja M1100 ja käyttävät ihan samalla tavalla samoja hylsyjä.

Maruzenin ilmeisesti tällä hetkellä ainoa tuotannossa oleva kaasutominen M870-haulikko kantaa nimeä "M870 BV" (Black version) ja on varustettu keskimittaisella piipulla, lyhyellä lippaalla ja mustasta muovista tehdyillä kädensijalla ja täystukilla. Hylsyjä ase vetää neljä lippaaseen ja yhden pesään.

Rakenne

Tämä haulikko on niinkuin useimmat simppelit siviilihaulikot ilman lisäosia; yksinkertainen, vähäosainen ja linjakas. Aseessa on suunnillen niin paljon sileää pintaa, kuin vain voi olla. Muotoihin tulee kaarevuutta eteenpäin kapenevasta piipusta ja haulikoille nykyään ominaisesta pyöreämuotoisesta rungosta.
Ase lähtee yksiosaisesta, pistoolikahvallisesta tukista, jossa on kivannäköinen sileä tekstuuri ja karhennus kahvassa. Tukin päädyssä on kuminen olkatuki ja sisässä kaasusäiliö. Tukki kiinnittyy yhdellä pitkällä ruuvilla runkoon.
Runko viettää alas tukkia kohden ja on päältään pyöreä. Aivan rungon päällä on tähtäystä helpottava suora pinta. Rungon alapuolella on kaarella suojattu liipaisin, jossa varmistin on liipaisinkaaren läpi menevän tapin muodossa. Liipaisinkaaren edessä on hylsyjen syöttöaukko, jonka taas vasemmalla puolella nappi, joka mahdollistaa aseen uudelleenlataamisen ilman laukausta. Rungon oikealla puolella on hylsyjen poistoaukko, josta näkyy harmaa lukko.
Rungosta lähtee muovinen piippu, joka ulottuu kymmenisen senttiä eteenpäin lipasputken jälkeen ja kapenee hiukan eteenpäin.
Piipun alla on lipasputki, jonka ympäri etukahva liikkuu. Lipasputki kaikkine osineen on metallia, toisin kuin lähes koko muu ase. Lipasputken päässä on kierteillä korkki ja sen takana hihnakiinnike. Korkin avaamalla voi purkaa lippaan vaikka täytenäkin sekä vaihtaa hihnalenkin asentoa. Lippaan purkaminen tuleekin välistä tarpeen.. Sisällä on, kuten oikeassa haulikossakin, pitkä jousi ja metallinen päätykappale.
Hölmömpi juttu aseen lippaassa on sen siviilimäinen pituus, se loppuu heti etukahvan jälkeen, vaikka piippu jatkaa matkaansa vielä kahden hylsyn mitan verran. Oikeassa siviilihaulikossa tämä ei ole kovin kummoinen vaiva, mutta koska kuulapyssyllä saattaa olla tarkoitus ampua myös ihmisiä, jopa sellaisia jotka ampuvat takaisin, on hölmöä jättää käyttämättä aseen koko pituutta hyväksi myös lipaskapasiteetissa.

Tukin päätykappale muodostaa aseen kaasusäiliön. Se on irroitettava, lukitusmekanismia käsitellään päädyn kumilätkän läpi. Säiliön kyljessä on tavanomainen kaasuntäyttöventtiili. Yhdellä greengas-täytöllä ampuu noin 40-50 laukausta. Säiliöt on suunniteltu vaihdettaviksi, mutta ominaisuudesta ei ole juuri hyötyä, kun irtosäiliöitä en ole vielä nähnyt missään kaupan. Tämä ei kyllä ole ongelmaksikaan, harva ostaa yli 50 hylsyä, saatika ampuu niin monta laukausta ilman, että ehtisi välissä täyttelemäänkin.
Maruzenin kaasuhaulikoiden kaasusäiliöitä on haukuttu herkästi vuotaviksi. Omassani en noin kuuden kuukauden käytön aikana tätä huomannut.
Kaasusäiliön vastakappaleesta kaasu kulkee pitkää kumista letkua pitkin aseen rungossa sijaitsevaan koneistoon.

Aseessa ei ole minkäänlaisia tähtäimiä. Sillä on tarkoitus ampua tuntumalta.

Harmaata lukkoa ja "kromattua" patruunannostinta lukuunottamatta ase on kauttaaltaan musta.

Hylsyt ovat sinistä muovia messinkannalla. Niiden läpi menee reikä, jonka kummassakin päässä on kumitiivisteet. Kuulat laitetaan painamalla sisään etupäästä, sisään mahtuu kahdeksan kuulaa, vähemmänkin voi laittaa. Hylsyjä myydään viiden paketeissa, kappalehinnaksi tulee 3-4 euroa. Tavallisessa käytössä hylsyt ovat erittäin kestäviä.

Toiminta

Ase toimii jotensakin kuten oikea pumppuhaulikko. Siinä on siis kiinteä lipas, johon hylsyt ladataan. Lipas on piipun alla olevan putken muodossa, hylsyt menevät siihen siis perättäin jonoon. Rungossa aseen alapuolella lipasputken kiinnityskohdan takana on aukko, josta hylsyt työnnetään sisään. Krominvärinen patruunannostin peittää aukon, ja kun hylsyä työnnetään sitä vasten, ohjaa se hylsyt lippaaseen. Lippaan peräpäässä oleva jousi työntää hylsyjä kohti runkoa ja alkupäässä oleva kynsi pitää ensimmäistä hylsyä paikallaan. Kun aseen liikkuvat vedetään taakse, menee kynsi alas, jolloin yksi hylsy pääsee liikkumaan patruunannostimen päälle. Taaksevienti virittää myös iskurin. Kun liikkuvat viedään eteen, nostaa patruunannostin hylsyn pesään ja lukko painaa sen piippua vasten. Nyt kun ase on laukaisuvalmis, vapauttaa liipaisimesta vetäminen iskurin, joka lyö pieneksi hetkeksi kaasuventtiilin auki, jolloin kaasu pääsee virtaamaan lukon läpi hylsyn takareijästä sisään, josta kaasu työntää kuulat piippuun ja sieltä kohti kohdetta. Kun liikkuvat seuraavan kerran vedetään taakse, viskaisee ulosheittäjä hylsynpoistoaukosta tyhjän hylsyn ulos samalla kun uusi tulee lippaasta patruunannostimelle. Hylsyt lentävät vaihtelevalla voimakkuudella, mutteivät koskaan kovin pitkälle. Jos liikkuvat vetää rauhallisesti taakse, ei hylsy lennä kokonaan ulos ollenkaan, jolloin sen talteenkeruu onnistuu helpoiten.
Ase ei laukea ennenkuin liikkuvat viedään kokonaan eteen. Jos liipaisin on pohjassa samalla kun liikkuvat viedään eteen, ei ase laukea ennenkuin liipaisin on kerran päästetty vapaaksi. Kun ase on ladattu, lukittuvat liikkuvat eteen kunnes ase laukeaa. Lukituksen voi ohittaa rungon alapuolen vasemmalla reunalla olevaa nappia painamalla, jolloin aseen voi pumpata tyhjäksi hylsyistä. Iskurin vire on joka tapauksessa poistettava laukaisemalla.

Hylsystä lähtevät kerralla kaikki kuulat, oli siellä niitä yksi tai kahdeksan. Ase antaa kaasua aina saman verran riippumatta kuulien määrästä, joten mitä enemmän kuulia, sitä vähemmän kaasua(=voimaa) per kuula. HFC134a-kaasulla tehot ovat toivottoman huonot, green gasilla yksi kuula lentää suunnilleen vakiomoottoripyssyn tasoisesti, kaksi kuulaa vielä pelitehon kannalta riittävästi, useampi huonosti. Kaasunkulutus ei ole kovin suurta, kuten mainittu, yhdellä green gas -täytöllä ampuu noin 40-50 kuulaa.

Ase ei ole kovin tarkka. Kuulat lähtevät peräkkäin, joten hajontaa ei ole yhtä paljon kuin Maruin kolmesta eri piipusta ampuvilla haulikoilla.

Aseen ongelmana on epäluotettava syöttö, mikä johtuu ilmeisesti lähinnä liian heikoista jousista. Maruzenin itselataavaa M1100-versiota on haukuttu luotettavuudeltaan pelikäyttöön täysin kelvottomaksi, enkä ihmettele, jos käsipelilläkin homma hoituu näin hankalasti. Ase jumiutuu useimmiten siten, että liikkuvia eteenpäin viedessä patruunannostin ei ehdi nostaa lippaasta tullutta paukkua pesään ennenkuin lukko vipeltää jo sen yli, jumittaen paukun hankalasti itsensä ja patruunannostimen väliin. Tästä selvitään purkamalla lipas, vetkaamalla lukkoa ja työntämällä ohuella ruuvimeisselillä patruunaa kohti lipasta. Muita ongelmia ovat syötön täydellinen toimimattomuus (ase lataa samaa hylsyä heittämättä ulos) ja ulosheittäjän heikko toiminta tai kokonainen toimimattomuus.
Kunhan on totutellut aseen käyttöön, pitää sisuskalut puhtaina ja voideltuina (uudelleen käytettävät hylsyt tuovat sisätiloissakin paljon likaa sisään) ja lataa rivakan rauhallisesti, ovat syöttöhäiriöt erittäin harvinaisia.

Käytössä

Pumppuhaulikon valmistuksesta on yli sadan vuoden kokemus, joten aseiden nykyversioiden ergonomia on hioutunut hyvälle tasolle. Lyhyen kantaman ja selkeän piippulinjan ansiosta tähtäimiä ei tarvitse. Tukki on minun makuuni liian pitkä ja tarttuu usein olalle heilauttaessa takkiin kiinni, omassa pyssysäni tämä ratkaistiin asentamalla lyhyempi tukki. Kukaan muu ei ole minun kuulteni valittanut asiasta.
Aseen toiminnot, lähinnä lataaminen ja lipastaminen, näyttävät ensimmäisiä kertoja kokeileville olevan aina vähän hakusessa, eivätkä toimi yhtä liukkaasti kuin oikeassa aseessa. Silti lyhyen käyttökokemuksen jälkeen aseen käsittely näiltäkin osin on helppoa ja varmaa, toisin kuin alkukokemuksesta luuli.

Kuten lukijalle on toivottavasti selvinnyt, ei ase ole erityisen tehokas eikä tarkka, ja lisäksi se sylkee 2-4 euron arvoisen hylsyn joka laukauksen jälkeen ulos. Se ei siis ole minkään fiksun pelaajan työkalu. Jos ase olisi tarkka ja tehokas, ei olisi mikään ongelma ampua niin rauhallisesti, että jokaisen tyhjän hylsyn ehtii kerätä taskuun suoraan ulostuloaukosta. Vaan pyssy uskollinen esikuvalleen myös kantaman suhteessa - se on huonompi kuin muilla aseilla. Jos kohde on tosissaan sellaisella etäisyydellä, että siihen varmasti myös osuu, on yleensä tarvetta liikkua paljon ja ampua useita laukauksia nopeasti, mikä käytännössä johtaisi tilanteeseen jossa hylsyjä olisi ympäri kenttää santaan sotkeutuneena. Ongelmasta pääsee eroon kyhäämällä hylsynkeräyspussin, joita on näkynyt myös kaupoissa valmiina tuotteina nimenomaan Maruzenin pyssylle tehtyinä.
Hylsyjen hankaluutta korvaa aseen käytön realistisuus ja hauskuus. Harvemmin kentällä ja enemmän takapihalla ampuvalle ase on tietysti oikein sopiva.

Ase vaatii normaalia enemmän huoltoa sekä huoltovälin että työn määrän suhteen - maassa kieritetyt hylsyt likaavat nopeasti aseen sisuskalut kauttaaltaan. Vehje toimii kyllä ihmeen hyvin likaisenakin.

Lisäosista ja säätämisestä

Hylsykäyttöisen kaasuhaulikon kohderyhmä on pelikäyttövoittoisilla markkinoilla aika pieni, joten nimenomaan Maruzenin kaasuhaulikoihin ei paljoa osia saa. Pelastus on kuitenkin tullut firman CA870-vemppuhaulikon muodossa - tähän halpaan ja laadukkaaseen vehkeeseen saa nykyään jos jonninmoista varustetta. Maruzen on fiksusti tehnyt sekä vemppu- että kaasuhaulikkonsa sunnilleen niin paljon samoista osista, kuin vain on mahdollista. Yhteensopivia ovat ainakin metallirungot ja tukit/kahvat.

Yleisin halu aseeseen kuin aseeseen on lisäteho. Maruzenin kaasuhaulikoihin sitä saa eräällä yksinkertaisella jipolla - ulkoisella kaasujärjestelmällä, jolloin voidaan käyttää kuulapyssykaasuja tehokkaampaa hiilidioksidia tai paineilmaa. Muunnos ulkoisen kaasulähteen käyttöön on niinkin yksinkertainen kuin yhden reijän poraaminen tukkiin, mitään muuta pysyvää ei tarvitse tehdä. Kuten sanottu, kaasusäiliöstä kaasu kulkee irroitettavaa 6mm kumiletkua pitkin koneistoon. Letkua on tukin sisässä aika pätkä, senkus irroittaa sen ja tunkee syöttöpään ulos. Paintball-kaupoista saa väliliittimiä paintball-remoten (eli ulkoisen kaasusäiliön paineenalentimineen) kytkemiseen letkuun.

Lopputiivistys

Sille, joka ymmärtää arvostaa aseen hylsykäyttöisyyttä, on tässä oikein kiva pyssy, etenkin hintaansa nähden.

Valtteri Jaakonpoika


- LEKA - webmaster@varusteleka.fi