AGM Sähköviritteiset ANGS/tuntematon Sähköviritteiset Sähköviritteiset Armalite M15A4 Rifle Craft Apple Works Kaasutoimiset DBoys Jousitoimiset Hudson Kaasutoimiset ICS Sähköviritteiset KSC Kaasutoimiset Glock 19 Kuan Ju Works Kaasutoimiset Kaasutoimiset KWC Kaasutoimiset Marushin Jousitoimiset Mauser Kar98K SSB Kaasutoimiset M1 Carbine MAXI Maruzen Jousitoimiset APS-2 Extra Kaasutoimiset H&K MP5K A4 Kurz Sun Project Jousiviritteiset Tanaka Kaasutoimiset Jousitoimiset Benelli M3 Super 90 Kaasutoimiset Beretta Tactical Master Sähköviritteiset AK-47 Sähköviritteiset pistoolit TOP Sähköviritteiset M60 DX UHC Jousitoimiset Western Arms Kaasutoimiset |
Viimeksi päivitetty M870 Black Version
M870 - tuttu kaikilleYhdysvaltalaisen Remingtonin M870 -pumppuhaulikkosarja ilmestyi ensikerran 1950-luvulla ja on tuotannossa edelleen. Ko. haulikkomallista on saatavilla lukuisia eri versioita ja vehje on ollut eri muodoissaan suosittu niin viranomais-, armeija- kuin siviilikäytössäkin. Jenkkiarmeijan käsissä se näki ensimmäisen ison sotansa Vietnamissa. Aseesta on myös puoliautomaattiversio, Remington M1100. Maruzenin haulikotMaruzenin hylsykäyttöiset kaasuhaulikot ovat olleet olemassa jo iät ja ajat. Mallit tai rakenteet eivät ole paljoa muuttuneet. Firman nykyinen lippulaiva, laadukas ja halpa CA870-vemppuhaulikko, jakaa vanhojen kaasuhaulikoiden kanssa monia samoja osia (kuten rungon), vaikka onkin aivan tehty aivan eri tekniikalla ja aivan eri kohderyhmälle. Maruzenin ilmeisesti tällä hetkellä ainoa tuotannossa oleva kaasutominen M870-haulikko kantaa nimeä "M870 BV" (Black version) ja on varustettu keskimittaisella piipulla, lyhyellä lippaalla ja mustasta muovista tehdyillä kädensijalla ja täystukilla. Hylsyjä ase vetää neljä lippaaseen ja yhden pesään. RakenneTämä haulikko on niinkuin useimmat simppelit siviilihaulikot ilman lisäosia; yksinkertainen, vähäosainen ja linjakas. Aseessa on suunnillen niin paljon sileää pintaa, kuin vain voi olla. Muotoihin tulee kaarevuutta eteenpäin kapenevasta piipusta ja haulikoille nykyään ominaisesta pyöreämuotoisesta rungosta. Tukin päätykappale muodostaa aseen kaasusäiliön. Se on irroitettava, lukitusmekanismia käsitellään päädyn kumilätkän läpi. Säiliön kyljessä on tavanomainen kaasuntäyttöventtiili. Yhdellä greengas-täytöllä ampuu noin 40-50 laukausta. Säiliöt on suunniteltu vaihdettaviksi, mutta ominaisuudesta ei ole juuri hyötyä, kun irtosäiliöitä en ole vielä nähnyt missään kaupan. Tämä ei kyllä ole ongelmaksikaan, harva ostaa yli 50 hylsyä, saatika ampuu niin monta laukausta ilman, että ehtisi välissä täyttelemäänkin. Aseessa ei ole minkäänlaisia tähtäimiä. Sillä on tarkoitus ampua tuntumalta. Harmaata lukkoa ja "kromattua" patruunannostinta lukuunottamatta ase on kauttaaltaan musta. Hylsyt ovat sinistä muovia messinkannalla. Niiden läpi menee reikä, jonka kummassakin päässä on kumitiivisteet. Kuulat laitetaan painamalla sisään etupäästä, sisään mahtuu kahdeksan kuulaa, vähemmänkin voi laittaa. Hylsyjä myydään viiden paketeissa, kappalehinnaksi tulee 3-4 euroa. Tavallisessa käytössä hylsyt ovat erittäin kestäviä. ToimintaAse toimii jotensakin kuten oikea pumppuhaulikko. Siinä on siis kiinteä lipas, johon hylsyt ladataan. Lipas on piipun alla olevan putken muodossa, hylsyt menevät siihen siis perättäin jonoon. Rungossa aseen alapuolella lipasputken kiinnityskohdan takana on aukko, josta hylsyt työnnetään sisään. Krominvärinen patruunannostin peittää aukon, ja kun hylsyä työnnetään sitä vasten, ohjaa se hylsyt lippaaseen. Lippaan peräpäässä oleva jousi työntää hylsyjä kohti runkoa ja alkupäässä oleva kynsi pitää ensimmäistä hylsyä paikallaan. Kun aseen liikkuvat vedetään taakse, menee kynsi alas, jolloin yksi hylsy pääsee liikkumaan patruunannostimen päälle. Taaksevienti virittää myös iskurin. Kun liikkuvat viedään eteen, nostaa patruunannostin hylsyn pesään ja lukko painaa sen piippua vasten. Nyt kun ase on laukaisuvalmis, vapauttaa liipaisimesta vetäminen iskurin, joka lyö pieneksi hetkeksi kaasuventtiilin auki, jolloin kaasu pääsee virtaamaan lukon läpi hylsyn takareijästä sisään, josta kaasu työntää kuulat piippuun ja sieltä kohti kohdetta. Kun liikkuvat seuraavan kerran vedetään taakse, viskaisee ulosheittäjä hylsynpoistoaukosta tyhjän hylsyn ulos samalla kun uusi tulee lippaasta patruunannostimelle. Hylsyt lentävät vaihtelevalla voimakkuudella, mutteivät koskaan kovin pitkälle.
Jos liikkuvat vetää rauhallisesti taakse, ei hylsy lennä kokonaan ulos ollenkaan, jolloin sen talteenkeruu onnistuu helpoiten. Hylsystä lähtevät kerralla kaikki kuulat, oli siellä niitä yksi tai kahdeksan. Ase antaa kaasua aina saman verran riippumatta kuulien määrästä, joten mitä enemmän kuulia, sitä vähemmän kaasua(=voimaa) per kuula. HFC134a-kaasulla tehot ovat toivottoman huonot, green gasilla yksi kuula lentää suunnilleen vakiomoottoripyssyn tasoisesti, kaksi kuulaa vielä pelitehon kannalta riittävästi, useampi huonosti. Kaasunkulutus ei ole kovin suurta, kuten mainittu, yhdellä green gas -täytöllä ampuu noin 40-50 kuulaa. Ase ei ole kovin tarkka. Kuulat lähtevät peräkkäin, joten hajontaa ei ole yhtä paljon kuin Maruin kolmesta eri piipusta ampuvilla haulikoilla. Aseen ongelmana on epäluotettava syöttö, mikä johtuu ilmeisesti lähinnä liian heikoista jousista. Maruzenin itselataavaa M1100-versiota on haukuttu luotettavuudeltaan pelikäyttöön täysin kelvottomaksi, enkä ihmettele, jos käsipelilläkin homma hoituu näin hankalasti. Ase jumiutuu useimmiten siten, että liikkuvia eteenpäin viedessä patruunannostin ei ehdi nostaa lippaasta tullutta paukkua pesään ennenkuin lukko vipeltää jo sen yli, jumittaen paukun hankalasti itsensä ja patruunannostimen väliin. Tästä selvitään purkamalla lipas, vetkaamalla lukkoa ja työntämällä ohuella ruuvimeisselillä patruunaa kohti lipasta. Muita ongelmia ovat syötön täydellinen toimimattomuus (ase lataa samaa hylsyä heittämättä ulos) ja ulosheittäjän heikko toiminta tai kokonainen toimimattomuus. KäytössäPumppuhaulikon valmistuksesta on yli sadan vuoden kokemus, joten aseiden nykyversioiden ergonomia on hioutunut hyvälle tasolle. Lyhyen kantaman ja selkeän piippulinjan ansiosta tähtäimiä ei tarvitse. Tukki on minun makuuni liian pitkä ja tarttuu usein olalle heilauttaessa takkiin kiinni, omassa pyssysäni tämä ratkaistiin asentamalla lyhyempi tukki. Kukaan muu ei ole minun kuulteni valittanut asiasta. Kuten lukijalle on toivottavasti selvinnyt, ei ase ole erityisen tehokas eikä tarkka, ja lisäksi se sylkee 2-4 euron arvoisen hylsyn joka laukauksen jälkeen ulos. Se ei siis ole minkään fiksun pelaajan työkalu. Jos ase olisi tarkka ja tehokas, ei olisi mikään ongelma ampua niin rauhallisesti, että jokaisen tyhjän hylsyn ehtii kerätä taskuun suoraan ulostuloaukosta. Vaan pyssy uskollinen esikuvalleen myös kantaman suhteessa - se on huonompi kuin muilla aseilla. Jos kohde on tosissaan sellaisella etäisyydellä, että siihen varmasti myös osuu, on yleensä tarvetta liikkua paljon ja ampua useita laukauksia nopeasti, mikä käytännössä johtaisi tilanteeseen jossa hylsyjä olisi ympäri kenttää santaan sotkeutuneena. Ongelmasta pääsee eroon kyhäämällä hylsynkeräyspussin, joita on näkynyt myös kaupoissa valmiina tuotteina nimenomaan Maruzenin pyssylle tehtyinä. Ase vaatii normaalia enemmän huoltoa sekä huoltovälin että työn määrän suhteen - maassa kieritetyt hylsyt likaavat nopeasti aseen sisuskalut kauttaaltaan. Vehje toimii kyllä ihmeen hyvin likaisenakin. Lisäosista ja säätämisestäHylsykäyttöisen kaasuhaulikon kohderyhmä on pelikäyttövoittoisilla markkinoilla aika pieni, joten nimenomaan Maruzenin kaasuhaulikoihin ei paljoa osia saa. Pelastus on kuitenkin tullut firman CA870-vemppuhaulikon muodossa - tähän halpaan ja laadukkaaseen vehkeeseen saa nykyään jos jonninmoista varustetta. Maruzen on fiksusti tehnyt sekä vemppu- että kaasuhaulikkonsa sunnilleen niin paljon samoista osista, kuin vain on mahdollista. Yhteensopivia ovat ainakin metallirungot ja tukit/kahvat. Yleisin halu aseeseen kuin aseeseen on lisäteho. Maruzenin kaasuhaulikoihin sitä saa eräällä yksinkertaisella jipolla - ulkoisella kaasujärjestelmällä, jolloin voidaan käyttää kuulapyssykaasuja tehokkaampaa hiilidioksidia tai paineilmaa. Muunnos ulkoisen kaasulähteen käyttöön on niinkin yksinkertainen kuin yhden reijän poraaminen tukkiin, mitään muuta pysyvää ei tarvitse tehdä. Kuten sanottu, kaasusäiliöstä kaasu kulkee irroitettavaa 6mm kumiletkua pitkin koneistoon. Letkua on tukin sisässä aika pätkä, senkus irroittaa sen ja tunkee syöttöpään ulos. Paintball-kaupoista saa väliliittimiä paintball-remoten (eli ulkoisen kaasusäiliön paineenalentimineen) kytkemiseen letkuun. LopputiivistysSille, joka ymmärtää arvostaa aseen hylsykäyttöisyyttä, on tässä oikein kiva pyssy, etenkin hintaansa nähden. Valtteri Jaakonpoika |