En löytäny mitään tänntyypistä aihetta niin aatelin pistää sitten sellanen kysel että mikä on ison Joule määrä mitä oote kohdaneet airsoft aseessa. Omat kokemukset on 7J mun KJW m700 co2:sella

4J löyty Type 96:sta joskus.

*köh* Mun tanaka ampuu 22,5J 250psi:llä *köh* Enemmänkin sais irti kovemmalla paineella.

Mikä regu sulla on siinä kiini siinä painepullossa?? toi on aika hyvin jo.

Ihan se KWC:n, mutta asetta on muutenkin viritelty

Tuohan tekee jo reiän ihoon. Suurin mitä on ollu on 4J kaverin apsilla.

Tekee se 3J jo reiän ihoon, jos ampuu läheltä paljaaseen ihoon.
Kaveri ilmotti just että sen KJW M700 antaa 180m/s 0.43 kuulalla, CO2 kaasulla. Eli noin 7 Joulea.

Njoo, kun painetta lisäsi niin kuulat meni 2krt pellistä läpi. 0,96-grammaset teräskuulat tosin.

Kuinka monta joulea ilmakivääri antaa? Siis sellainen, joka ampuu 300 m/s.

Riippuu minkäpainoisella panoksella tuo 300m/s on ammuttu.

Tuota.. Minkäs painoisia niissä sitten yleensä on? En ole kovin ilmakivääreihin perehtynyt.

Omista purkeista ei löytynyt painoa, mutta googlella löysin ainakin gamon panoksien painoksi 0' 48 gr. Oma ilmakko kronottaa jotain päälle 200m/s tietyillä panoksilla, mutta ne maksavat minun rahapussilleni liikaa, joten käytän halpoja gamon kuteja. Joilla tosin krono näyttää vaivaista 140m/s. Ei taida gamon kudit olla oikeen piipun mieleen.

350m/s 0,43g kuulalla, tekee abaut 26J tehoa... Kaverin CO2 apsi kyseessä ^^

WEdit: Ahaa, Lokki tosiaankin ilmoitti oikean tuloksen, aiempi oli muistin varassa heitetty tulos ja sekin oli muistaakseni 0,8g kuulalle

Tuollahan ajetaan jo varkaatkin pois pihalta. Hahahaahhahaahha

Err... Onpa hyödyllinen aihe. Kohta joku varmaan listaa realsteel Barretin =)

Spysnake: Itse meinasin, mutta kun ekassa viestissä sanottiin että airsoft aseessa.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, tiedättekö sitten paljon tehoja löytyy realsteel Barretista?

Pysytäänpäs nyt vaan aiheessa eikä rueta puhumaan RS aseiden tehoista, koska niille on oma osiokin tällä laudalla.

Kiitos.

E: Virheitä...

Ja kun mietitään, että suurin sallittu raja on 3J, niin alkaa ihmetyttämään, notta miten suuria määriä joulea saa AS-aseista irti.

Olisi syytä mennä matematiikan ja fysiikan tukiopetukseen. Tuo tekee noin 26 joulea.

Tulos korjattu ja sillee... Onko sillä loppujen lopuksi mitään väliä kuinka paljon aseesta saa tehoa irti kun kyseisin aseen omistaja piettää tehot siinä 3J tuntumassa?

Ja tehot tulevat jostain regulaattorin ja 12g CO2 -kapselin yhdistelmästä.

Eikä ala nulikat modettaan kun tietävät mitä voi tulla jos alkaa xiittaamaan

Piettää tehot...?

Säätää regulaattorin antamaan tarvittavat paineet 3J:lle muttei enempää.

Lähinnä tuo sana _piettää_ tuolla pisti silmään. Vissii joku härö murresana.

Jepjep, tuli kyllä tovi mietittyä mikä olisi vastaava kirjakielen sana

Wolfman, ei ne etelän hetelmät meitä oikeen ymmärrä

Ei me pohjoisenkaan... Mikä on muuten lain mukaan suurin sallittu teho? Liekö se 3J kuten joku jo sanoi.

Laki ei sano yhtään mitään.

Ylemmästä poiketen pelaajatasolla vallitseva viidakon laki sanoo että lähtöenergiarajojen ylittäjät upotetaan suohon naama edellä, aseensa kera, jonka jälkeen näille isketään pölkky perseeseen, lujaa ja syvälle.

Ihme homma jos laki ei rajoita. Monissa maissa esim. japanissa on nykyään 0,98 joulea lain määräämä raja.

[sarkasmi]Mutta sehän on jousi, ei tehoraja[/sarkasmi]

Niin, kuinka monessa maassa? Japani ja Iso-Britannia, joissa molemmissa on vaikea omistaa oikeaa tuliasetta laillisesti, ja joissa holhous ilma-aseidenkin kanssa on mennyt yli ymmärryksen. Saksassa yli 0,5J tehoiset aseet eivät saa ampua sarjatulta. Muita? Japanin aselait ovat alunperin toisen maailmansodan perua, sen lopputuloksen seurauksena as-aseet syntyivät, kiitos siitä. En muista/tiedä perusteluja nykyiselle tehorajalle, mutta japanilaiset tiedetään tänä päivänä kieroutuneeksi kansaksi. Hölmöt britit kielsivät tuliaseet ampuma-aseiden rikollisen käytön kitkemiseksi (laihoin tuloksin), as-aseiden kanssa lainsäätäjät siellä holhoavat muuten vain. Viimeiseen kelpaa perusteluksi erään suuren ajattelijan sanat: Saksa on paska maa.

Lain säätämille tehorajoille ei ole mitään tarvetta, kyllä harrastajat pystyvät jatkossakin keskenään sopimaan peleihin järkevät rajat, kuten Ghost jo aiemmin asian ilmaisi. Ilmakiväärit saattavat ammuksen matkaan samalla periaatteella kuin as-pyssyt, niissä on vain hieman enemmän tehoa. Pitäisikö samalla niidenkin tehoa rajoittaa? Ne, joita äärettömän suuritehoiset as-pyssyt kiinnostavat, saavat omasta puolestani ihan rauhassa tuunailla pyssyjä autotalleissaan ja ammuskella niillä nykyisen lainsäädännön rajoissa niin paljon kuin huvittaa.



Täh? Nyt meni kyllä vitsi ohi. Olen nähnyt monenlaisia tapoja tehorajojen ilmoittamiseen pelien säännöissä. Yhdessä 300% jousi, toisessa 3J ja kolmannessa 170m/s 0,2g kuulalla. Tätä nykyä taidetaan suosia jouleja.
Tuo maaginen 3J ( ~170m/s 0,2g kuulalla) on vuosien kokemusten kautta hyväksi havaittu suurin sallittu teho tarkkuuskivääreille as-peleissä, kunhan tilaa vain riittää turvallisiin ampumaetäisyyksiin.

Palatakseni aiheeseen, omin silmin olen todistanut kun muutama vuosi sitten kronotettiin elektropneumaattisella G3-hirviöllä 212m/s 0,43g kuulalla (=9,66J). Olenpa muuten pelannut samalla pelikentällä suurella todennäköisellä Suomen ensimmäisen 300% apsin kanssa vuosituhannen alussa, se oli silloin Suomen tehokkain ase.

Se tarkoitti sitä, että hyvin usein säännöissä teho ilmaistaan edelleenkin tyyliin "m120", ja hyvin moni tulkitsee sen tarkoittavan juurikin sallittua jousta. Yksi tuunauksen laji nykyisin tuntuukin olevan mahdollisimman suuren tehon puristaminen ulos "sääntöjen mukaisesta" m120:stä jousesta.

"170 m/s 0,2g kuulalla" on myöskin aika epäonnistunut tehorajoitus, sillä monissa pyssyissä teho nousee painavampaa kuulaa käytettäessä.

Joulet olisivat kohtuullisen tarkka tehorajoitus, mutta tehojen valvominen sillä yksiköllä on taas sitten huomattavan vaikeaa.

Pakko ottaa hieman kantaa aiheeseen:

Mielestäni nykyään vallalla on "lähtönopeus tietyllä kuulalla"- tai joule-rajoitus. Tämä onkin kainkin puolin järkevää, sillä jousia on kymmenillä eri luokituksilla ja eri valmistajilta. Lisäksi jopa saman valmistajan samalla nimellä myytävien jousten antamat tehot vaihtelevat, eikä jousi suinkaan ole ainoa aseen tehoon vaikuttava tekijä. "Jousirajat" ovat onneksi jäämässä historiaan, mutta niin kauan kuin niitä vielä käytetään, osaavat ihmiset varmaankin tulkita ne oikein. Tahallista väärin tulkitsemista ja rajoitusten kiertämistä voi esiintyä, mutten pidä sitä kovin laajana ilmiönä.

Kuulan lähtönopeuden ja sen myötä energian kasvu painavampaa kuulaa käytettäessä on totta, mutta miksi on epäonnistunutta määrätä tehorajoitus lähtönopeutena tietyllä kuulalla mitattuna? Tämä helpottaa esim. aseiden tarkastusta ennen peliä: linjastossa annettuja 0,2g palloja aseeseen ja kronottamaan. Silloin vaan pitää huomioida se fakta, että teho hieman nousee jos pelaajat käyttävät painavampia kuulia. Tehon lisäys on kuitenkin mäntä-koneistolla toimivilla aseilla kohtuullisen pientä. Kaasuaseet ovat sitten oma lukunsa.

Ja mitä vaikeaa on joule-rajoitusten valvomisessa? Pelinjärjestäjä voi halutessaan edellyttää jokaisen pelissä käytettävän aseen tehon mittaamista tai valvoa rajoituksia vaikkapa pistokokein. Tällöin voidaan a) laittaa mittaukseen tietyn painoista kuulaa ja mitata lähtönopeus sillä ja laskea siitä energia tai b) luottaa pelaajaan ja mitata energia hänen käyttämillään kuulilla. Lähtönopeuden voi muuttaa suoraan lähtöenergiaksi helposti jos kuulapaino tunnetaan. Tämän osaavat jotktu kronometrit tehdä automaattisesti tai sen voi tehdä manuaalisesti esim. taulukon (helppo tehdä ja yksinkertaisempi kentällä kuin laskin) kanssa.

Hankalampaa minusta on valvoa ns. jousirajoja. Sehän edellyttää jokaisen aseen purkamista (niin, että jouseen päästään käsiksi) ja jousen tunnistamista. Ja se, se vasta vaikeaa onkin.

EDIT: Pari typoa.

Tällä hetkellä joulerajat yleistyvät kivasti peleissä. Mielestäni hyvä niin, sillä se on oikeastaan ainoa fiksu tapa ilmoittaa viritysrajat.

Valvominen taas on helppoa, sillä aseethan voidaan kaikki kronottaa tunnetun painoisella pallolla. Ja tuo tehon nousu käytettäessä painavempaa kuulaa on niin mitätön, ettei sitä tarvitse oikeastaan edes huomioida.

Jousiviritteisissä tarkkuuskivääreissä painon vaikutus tehoon on merkittävä. Kuulaa vaihtamalla oli aikoinaan omistamassani APS-2:ssa eroa yli 0,5 joulea, joten lähtönopeuden mittaus on tietysti järkevintä tehdä pelissä käytettävällä kuulalla.

Eli tästä kaikesta tekstistä voisi päätellä että rajaksi pitäisi laittaa 2,5J 0,2g kuulalla niin ei se puoli joulea sitten haittaisi enään niin pahasti. Mutta kuitenkin yleisimmin taitaa olla se 2J tarkkuuskiväärissä ihan tarpeeksi. Meillpäin ei kovin paljoa välitetä että mikkä virit aseessa on, kun tietää että omistaja osaa asettaan käyttää sen mukaan. Tietysti tälläinen on vaikeampaa isoimmissa peleissä. Miksei vaan suoraan laiteta skenujen ilmottautumista tapahtumaan kronon kautta? Tämä tehtäisiin niillä kuulilla mitä aikoo pelissä käyttää. Kronon viereen jonkinlainen taulukko näistä joulemääristä. Siihen viereen sitten valvoja, joka hyväksyy ilmoittautumisen jos lukema on sallituissa rajoissa. Nykyään näkeekin kentillä aivan liikaa näitä "tarkka-ampujia" jotka ovat hankkineet jonkinsortin kaasutoimisen trk kiväärin ja kuvittelevat että teho=tarkkuus. Saapuessaan on tehot pienellä, mutta ennen ensimmäistä peliä ne kiepautetaan "salaa" täysille. Mitä nyt itsekkin on tullut todistettua tälläisen kaasutoimisen trk kiväärin epätarkkuutta. Ase oli ilmeisesti säädetty noin 20 asteessa siihen suurinpiirtein 170m/s ja hoppi myös. Pelipäivänä olikin 30 astetta lämmintä ja kaveri olikin sitten saanut minut jo tähtäimeen. Hänen vieressään ollut punakettu kehoitti ampumaan johonkin vähemmän sattuvaan ruumiinosaan, jalkaa taisi ehdotella. Ja kyseinen tyyppi punaketun mukaan(jota uskon) sanoi että aseen piippu osoitti alaruumiiseen. Laukaus lähti ja minä seisoin naama ampujaan päin, tunsin kivun niskassani ja huusin osumaa. Offarilla sitten tulin kokeilleeksi niskaani, sieltä tuli verta ja oli se hieman paisunnutkin. Mutta kuitenkin minun juttuni on vain kaikkea turhaa paskanjauhamista.

OT:n puolella ollaan menty jo pitkään, mutta jatketaan hyvää keskustelua.

On totta, että painavammilla kuulilla lähtöenergia kasvaa hieman. Toisilla aseilla enemmän, toisilla vähemmän. Ratkaisevia tekijöitä tässä ovat piipun pituus ja aseen toimintatapa (jousi + mäntä + sylinteri vs. kaasu). Mitä kauemmin kuula ehtii olla piipussa, sitä kauemmin ilmanpaine/kaasunpaine ehtii sitä kiihdyttää (olettaen että käsi/sähköviritteisessä aseessa sylinterin tilavuus on riittävä tuottamaan tarpeeksi painetta suhteessa piipun pituuteen). Painavampi kuula kiihtyy hitaammin, joten se ehtii olla kauemmin piipussa keräten enemmän energiaa. Kaasuaseissa ilmiö on vielä voimakkaampi, koska piippuun päästettävä kaasuannos on yleensä reilu ja kaasu jatkaa laajenemistaan vielä piipussa.

3 joulea 0,2g kuulilla on kokemusteni perusteella hyvä raja jousitoimisille (kertaviritteisille) tarkkuuskivääreille. Oma aseeni (APS96 300%) antaa 0,2g kuulilla 171m/s (2,92J). Kuitenkin 0,43g kuulan lähtönopeus on 131m/s (3,69J). 300% jousi on ollut jo vuosia "täysitehoisen" tarkkuuskiväärin mittari ja yleinen viritysraja peleissä, eikä ainakaan minulle ole osuman saaneet valittaneet liiasta kivusta, kertovat vain pelkäävänsä ilkeänkuuloista viheltävää ääntä kun kuula menee ohi. Täytyy kuitenkin muistaa pitää vähimmäisetäisyys vastustajaan ja vara-ase saatavilla, olen kuullut monesta tehokkaalla kiväärillä liian läheltä ammutusta osumasta.

Kaasutoimisten kivääreiden kanssa raja on ongelmallinen, koska 3J tehot 0,2g kuulalle antava kaasuannos voi antaa 0,43g kuulalle järkyttävät tehot. Tähän hätään ei ole antaa mittaustuloksia, mutta aikaisemmat testit pienempitehoisilla ja lyhyempipiippuisilla aseilla antavat viitteitä siihen. Kaasutoimiset kiväärit ovat muutenkin soveltumattomia tarkkuuskivääreiksi suurten lähtönopeusvaihtelujen vuoksi (=mikä tarkkuus?), joten niiden tehorajat voi laskea painavammillakin kuulilla varmasti turvalliselle tasolle, ilman että kenelläkään siitä pitäisi olla suurempaa valittamisen aihetta.

Ei se kaasukivääri, vaan se ampuja. Jos kaasuaseen toiminnasta eri olosuhteissa ei ole juuri minkäänlaista hajua, ei sellaiseen tulisi koskea. Näin vain ei asia valitettavasti, vaan niitä on paljon sellaisilla pelaajilla, joille moiset kapineet eivät vain yksinkertaisesti sovi. Oikeissa käsissä maksimipelitehoinen kaasukivääri on etevä vempain, varsinkin, kun on eliminoinut epätasaisia lähtöjä aiheuttavat viat. Ne eivät ole kovin hankalia poistaa. Soveltuu kyllä oikein muokattuna ja käytettynä hyvin tarkkuusaseeksi. Jos pelipaikalla on krono, ei pitäisi olla ylivoimaista säätää asetta.
Kaasukiväärit taitavat olla ainoita kapistuksia, joille kuitenkin olisin valmis laittamaan jopa ikärajan käyttäjille.