Liian usein nykyään näkee airsoft-harrastajien ikään kuin karsastavan ravassa rypemistä ja täysillä tetsaamista. Aivan kuin kalliit varusteet, jotka on tehty kestämään, hajoaisivat suoveden ja mudan vaikutuksesta. Hyvät ihmiset, älkää pelätkö tetsata! Kun kuulaa lentää ilmassa kilokaupalla ja oma asema on märällä suomättäällä, ei siinä pidä ruveta nirsoilemaan ja ottamaan suotta osumaa. Sen sijaan rohkeasti porloiskis vain, turpa mutaan niin että roiskaa ja tulta takaisin. Kun pitäisi edetä ryömien vaikkapa tiheän taimikon tahi vetisen suon poikki, jää yllättävän moni rannalle ruikuttamaan. Miksi näin? Kokeilkaapa vaikka, kyllä se kunnon rymyäminen on sittenkin aika vapauttava kokemus. Kun housut ovat varpaista reisiin mudassa, tetsarin taskut ovat rapaa täynnä ja sammalta pyörii hiuksissa, voi todella sanoa panneensa kaikkensa peliin mukaan. Joskus ryömiminen on ainoa tapa päästä suojassa eteenpäin ja jos se edellyttää housujen ja tetsarien likaantumista, se on hinta mikä maksetaan. Kunnon varusteet on tarkoitettu rankkaan käyttöön ja ne kyllä sen kestävätkin, eikä mieskään ole tietääkseni sokerista tehty.
Niin että pois turha muran ja sammalen syleilyn pelko ja rohkeasti eteenpäin, housujen pesemistä voi sitten miettiä kotipuolessa pelien jälkeen. Lisäksi kunnon rytinä nostaa omaakin pelifiilistä, eikös joo?
Eipä muuta, tässä tällainen kantaaottava teksti, kommentoikaa ihmeessä.

Itse nautin tetsaamisesta. En tiedä, pelottaako kalliiden varusteiden rikkoutuminen, vai se, että mamman kultapoika saa pipin. Itse koitan vähintäänkin rypeä mudassa jos mahdollsita. Nyt ottakoon muut kantaa, olen tietotekniikantunnilla.

Itse vältän kaikkea likaa ja mutaa, koska jos maastopuvun joutuu pesemään, saattaa se haalistua, eivätkä kamppeeni enää näyttäisi uutuudenkiiltäviltä. Tosi rajussa tetsaruksessa saattaisi myös pyssyjä hajota, ja johan siitä itku kävisi.

En myöskään pelaa sateella tai talvella, koska märkänä olo on niin inhottavaa, eikä sitä koskaan tiedä, että milloin seuraavan kerran pääsee kuivattelemaan.

Itse pelaan sateella mutta kaikenmoista mutaa ja likaa vältän. En pelkää, että varusteeni hajoaa vaan, että ne likaantuvat ja ase hajoaa.

Mulla on vähän sama kun tolla Jaakonpojalla. Offaria varten on kamat hommattu. Yleensä koetan saada heti osuman, jotta voin mennä taas blingailemaan offarille. Jos minuun ei muuten osuta niin yleensä pyydän tiimikaveriani ampumaan minut.
Rypeminen on inhottavaa ja lapsellista. Lajin idea on blingailla ja näyttää hyvältä.

[/ironia]


Totta hitossa sitä mennään naama turpeessa jos tilanne sen vaatii!
En ole näitä kultapojuja onneksi viellä tavannut jotka pelkäisivät varusteidensa puolesta, ja toivottavasti en tapaakkaan.

Pakkohan sitä vähän on rymytä, tosin tiimin omissa peleissä taisteluparien ollessa käytössä osa tiimiläisistä ovat sellaisia nössöjä, että hyvä kun uskaltavat kuralätäkön päältä astua. Tiimissämme on sanomattakin selvää jos toinen ei halua mennä ei mennä.

Ps. Tetsaamisessa on vain yksi huono puoli, miten poistua pelipaikalta autolla kun vaatteen on täynnä törkyä .,

Lygin kanssa samoilla linjoilla, rymytään mutta kohtuudella, kotimatkat on yleensä pitkiä, ne mennään omalla autolla ja yleensä muutamankin kaverin kanssa joten kuskin pitäis olla kunnossa kaikin puolin, enkä mielellään ota paskaisia kyytiläisiä omaankaan autoon, töissäkin niitä saa hätistellä ihan tarpeeksi Niin kauan kun keikkamobiili on sama kuin siviiliauto, törkyä ei tueta.

Viikkopeleissä ja täällä lähialueella saatan käydä pyörällä tai jopa jalkaisin lenkin tarpeessa, silloin on ihan sama missä kunnossa kotiin kävelee.

Itse olen Jaakonpojan kanssa samaa mieltä myös . Ennen tetsasin paljon mutta nyt kun tuli kerta uusi ase hommattua niin ei viitsisi tetsata sitä ihan hajalle

Varusteet menee hajalle tetsatessa? Höpönlöpön.
Minä menen hajalle tetsatessa? Höpönlöpön²
Pyssy menee hajalle? Siinä se syy onkin, minkä vuoksi minä joskus hieman nirsoilen. Kun saadaan oikeaa muutenkin kuin ulkonäöltään vastaava Kalashnikov kuulapyssyksi niin asun viikon mutalammikossa.

Eli kaulan tienoilla se raja kulkee. Toki vemppujen kanssa asia on aivan eri, voisi joku kerta väijyä vihollista ruoko suussa

Tetsaaminen ei aikuisten oikeasti ole minun juttu. Minulle softaus on päätöntä juoksentelua ja kuulien ruimimista.
En tietenkään kirjaimellisesti selkä suorana juokse, osumaa kerjäten. Kun liikun, liikun rohkeasti. Yleensä turhankin rohkeasti.

Miksikö en tetsaa, kuin varusmiehet konsanaan? No se sattuu
Tai eipä tuo oikeastaan niin paljoa satu, kun rinnuksilla roikkuu useampi peltilipas taskuissaan pehmentämässä laskua. Taitaa syöksymisieni vähyys johtua ihan vain siitä että tykkään valita maaston jossa syöksyn. Jyväskylän pelipaikat nyt sattuvat olemaan semmoista maastoa, ettei siellä mieli tee syöksyillä naama edellä..
Lisäksi tietenkin kädessä on herkkää muovitavaraa.

Ryömiminen yms. on sinänsä mukavaa touhua, mutta enemmän nautin ns. "leffaliikkeistä" kentällä. CQB sama juttu, siinä taktinen jätetään hattiswateille ja heitetään kylki edellä nurkan taa ja sarja laulaa. Siinäpähän ihmettelevät kun ampuvat maassa makaavaa vihupoikaa ja tämä nousee vain hekotellen ylös, nostaa aseen pään päälle ja tokaisee: "Bittu näitkö mikä loikka!"

Olen samaa mieltä, jos joku niin se mudassa ja p*skassa rämpiminen antaa sen parhaimman tunnelman, olen itse tämän tehnyt monta kertaa ja voin sanoa että on siistii.

Emt, enpä nyt niin kauheasti nirsoile että mistä menen, mutta kyllä se putsausvaiheessa tuppaa useimmiten vituttamaan, kun sitä paskaa on jokapaikassa. Ja laiskana miehenä en ala roudaamaan automatkoja varten toista varustekerrosta. Muutenkin kun kamat on omassa huoneessa tallessa, niin alkaa tuolta kaapin sisuksista vaeltamaan kaikenmaailman lehteä ja rapakimpaletta ja maatuvan suon tuoksua, että joo... oishan se kiva, kun vois rymytä ja äippä putsais. Tai että saisi uuden satsin puhtaita kamoja päivän päätteeksi.

Lähinnä jos mutalammikkoon hyppää, niin minulle tulee heti mieleen tavaroiden jälleenmyyntiarvo Tietysti, jos saisin esim. ilmaiset liivit aina kun vanhat menisivät käyttökelvottomiksi, suorastaan hankaisin niitä kivikkoon. Parhaat fiilikset on kuitenkin ollu tuossa tetsaamisessa kun ovat halvat liivit olleet yllä. Olivat muuten maanmainiot LBV-88:t.

Minulle on aivan sama miten pelaajat kentällä liikkuvat kunhan liikkuvat. Monesti sitä istutaan ja mietitään mitä pitäisi tehdä, vaikka kysymys on vain pienestä kuulasta, joka on kuin hytysen pisto eli kun olisi hyvä tilaisuus harjoittaa esim. päätöksen tekoa ja johtajuutta ym, tilaisuus haaskataan. Valitettavan monet kun eivät ymmärrä liikkeen merkitystä ja tärkeyttä.

Aika helvetin tyhmää täällä mesota jostain kultapojista. Eiköhän jokaisella ole oikeus pelata niin kuin pelaa, ja panostaa peliin sen verran kuin haluaa. Ryömin, pelaan sateessa mutta kyllä niitä kuralätäköitä vältän viimeiseen asti Tässä ole kumminkaan hengenmenetyksestä kyse, useimmiten kivuliainta on se kävely offgamelle. Rahaa kumminkin menee varusteisiin ihan kivasti, mieluusti noilla pelaisi pidempäänkin.

Tetsatkaa jos siltä tuntuu.

Tetsattua tulee silloin kun "apinan raivo" iskee yllättäen päälle. Ei siinä mitään, paitsi se että varusteet kuluvat, kuten jo aikaisemmin ollaan todettu.

Ajattelinpa TranssiApinan kanssa samaa, että jos ette niin kauheasti meuhkaisi. Puheet on suuria, mutta ihan oikeasti, jos tähän perustaisin jotakin, niin peleissä olisi paljon enemmän rymyäjiä. Tai ehkä muilla ei vaan ole tarvetta riehua siitä niin kovasti

Minusta viikonloppu mätöissä on ihan turha liata kamoja ja tuntea olonsa epämukavaksi. Joissain koko päivän skenuissa se on sitten jo eri juttu.

Eipä ne varusteet niin kamalasti tunnu kärsivän, vettä se vaan on Nahkasaappaat nyt voivat kärsiä, mutta omat 40€ BW saappaat ainakin ovat kestäneet monenmoista menoa, vettä sekä kuraa nyt 1½ vuotta ja ihan hyvät ovat vieläkin. Jos ne vaikka vuoden päästä lahoavat, ostan uudet eikä varmasti harmita se, että ne olisivat voineet kestää vähän kauemmin jos olisin välttänyt jokaisen tiellä olevan lammikon.

Se tetsaaminen ja kurastaminen on omasta mielestäni peräti mukavaa, joskus jopa tullut vastaan tilanteita joissa se kurassa meneminen on ollut hyödyllistä pelissä selviytymisen kannalta.

"Mitä järkee tos on?" on joku joskus kysynyt, no useimmiten ei mitään, mutten nyt näe hirveästi järkeä siinäkään, että laitetaan 200€ joihinkin taktisiin liiveihin ja sitten pelätään että ne hajoavat. Kestämään ne on tehty. No, kukin toki tyylillään.

No, kerronpa tässä tapauksen joka sattui tänään Taikussa. Olinpa muutaman kerran pludannut suohon, yksi Scorpparin lipas halkesi kahtia, ja itse aseesta halkesi "tukin" kiinnitysnivelsysteemi. Nyt on kyllä Scorppari perusteellisesti raiskattu. Tuli tetsattua tälle viikonlopulle.

Itse olen kokenut pelaamisen huomattavasti mukavammaksi ja helpommaki, kun olen asennoitunut olemaan välittämättä eteen sattuvista soista ja vesilammikoista. Erityistä herkkuani ovat Vihtijärven pelialueen ojat, joissa on tullut kahlattua kerta jos toinenkin. Varusteeni olen ostanut sillä silmällä, etteivät ne hajoa käytössä.

Tässä vielä teemaan sopiva kuva ("Taikun" suolta), oikealla minä: http://irc-galleria.net/view.php?nick=IvanKissa&image_id=13205174

Jos ihmiset keräävät päälleen aitoja sodanaikaisia varusteita ja pyrkivät olemaan niin helvetin realistisen näköisiä, niin eikö tahriintumattomat vaatteet ole tällöin hiukan ristiriidassa? Usein tulee otettua isommissa skenaarioissa kuvia ja kaikkein herkullisimmat otokset ovat ne, kun ollaan sen näköisiä, että jotain on tehtykin. NAM' -pelistä kun lähettiin oman porukan kesken, niin kaikki istui jätesäkeissä koko automatkan.

http://img38.imageshack.us/img38/2650/p10008003db.jpg

-Kommander-

No tuo on jo Vietnamia

Ite en ehken lähtisi tuolleen "puroa" ylittämään.

Mutta aiheeseen: Itse en ole kun muutaman kerran kunnolla tetsannut ja oli perkuleen hauskaa puuhaa. Tosin kyllä siinä välillä tulee mieleen kestääkö vermeet vai ei, mutta..

Eipä sitä menoa yleensä tule järkipohjalta suunniteltua vaan tilanteen mukaan. Jos tilanne vaatii ojan/suon ylittämistä niin eiköhän se sitten ylitetä. Ehdointahdoin en lähde mutalätäkköihin pyörimään ja jokia uimaan(lähinnä sen takia että arvostan toimivaa asetta ja kameraa joka isoissa peleissä on mukana) koska muutamaan kertaan on tullut huomattua että tetsaaminen on mukavampaa astetta kuivempana ja kun paskaa ei ole ylimääräistä viittä kiloa ja lippaitakaan ei tarvitse putsata ennen sisään lyöntiä. Sateella sitten eri juttu kun on valmiiksi märkä. Kamojen hajoaminen ei niinkään haittaa, kestämäänhän ne on tehty mutta niiden peseminen on välillä rasittavaa, se kun ei ole vain sitä että heitetään koneeseen ja pulverit perään.

Toki se tetsaaminen on mukavaa ja tunnelmaa luovaa kun ei esteistä tarvitse välittää mutta naama auki, kädet haavoilla ja perse ruvella en tätä halua tehdä. Kukin tyylillään ja propsit niille jotka tätä tunnelman vuoksi tekee. ja mutaiset vaatteet päällä autossa istuminen on kuljettajaa kohtaan enemmän tai vähemmän inhottavaa ja varustekaappikin haisee kiitettävän sammaleiselle.
Mielellään jätän tämän vähemmälle ja niille jotka siitä aidosti pitävät mutta eiköhän sitä tule itsekkin mentyä tilanteen vaatiessa.

Asiaa!

Mutaan dyykkaaminen vetää aina hymyn naamalle, ja on suorastaan nautinnollista tetsata matalana kuulien viuhuessa yllä.
En tosiaan ymmärrä, miksi jotkut kiertävät lätäköt ja loikkivat mudan yli. Pelitehokkuushan siinä kärsii, kun pitää katsella jalkoihin. No, ehkä kaikkien kengät eivät ole vedenpitäviä, mutta kuitenkin.

Kyllähän tuommosen puron vois ylittää oikiassa mielentilassa. Mutta niin, entäs sitten todellisuudessa? Tetsaanko minä? Tähän voin kyllä vastata puhtain sydämmin, että tetsaan, silloin kun enään pelailen. Ikinä en pelännyt varusteiden kunnon puolesta, en edes silloin kun M4 meni muistaakseni viiteen erikokoiseen osaan, mutta muu varustus on pysynyt ehjänä (Shh. ei puhuta pyssyistä), eli kyllä tetsarit, sun muut vermeet kestää. Sitä vartenhan ne on kehitettykkin. Aseet ei. Eikä mies.

Tästä voinemme siis päätellä että olen joko hiton kömpelö, taikka muuten vaan tyhmä. Taidan olla molempia, mutta minulla ei vaan toimi mikään muu pelityyli, kuin "rymyä itsesi mustelmille". Miksikö? Syynä on luultavastikkin se, että haen mahdollisimman suurta realismia tästä hommasta.

Tästä johtuen olenki joutunut jättämään pelikentät taakseni ja siirtymään enempi metsästykseen, niin kuin eräs kaverini sanoikin olen siirtynyt "eläkkeelle" . Tämä siksi, koska en vain yksin kertaisesti pysynyt kunnossa. Hommasta alkoi mennä maku, kun nilkutin useamman kerran polvi hajalla kotiin peleistä. Tosin polvien hajoamiseen vaikutti moni muukin seikka eikä vaan rymyäminen, mutta yhtäkaikki, vastaan kysymykseen, minä ainakin tetsaa ja varusteetkin kestää sen, jos ovat tarkoitettu siihen, tarkoitan siis oikeiden armeijoiden kamat. Aseista on kuitenki hyvä pitää parempi huoli kuin miehestä, ne ovat hienomekaniikkaa ja eikä niitä ole nähtävästi suunniteltu kovin raskaaseen menoon.

Eli siis älkää pelätkö tetsata. Minulle se kyllä maksoi oikeastaan harrastuksen, mutta en silti kadu yhtään hetkeä vesilammikoissa ja soissa, enkä niitäkään, jolloin meinasi tulla tippa silmään joko fyysisestä kivusta, tai siitä kivusta, kun tajusi paljonko aseenosat taas maksaisivat.

Hyvät kanssa softaajat, tetsatkaa. Siitä, jos mistä tulee hyviä muistoja.

Koskettavaa tekstiä tuolla Crokolla Mutta tuollaista sen pitäisikin olla.
Pirun nasevasti sanottu tuo:"Hyvät kanssa softaajat, tetsatkaa siitä, jos mistä tulee hyviä muistoja."
Tuntuu siltä kuin suurikin softaajasankari olisi jättäytynyt keskuudestamme..

Noh, mutta itse asiaan. Itse tetsaan jos vain mahdollista.Ikävä kyllä pelipaikalla on joskus kaikkea p***** kuten nauloja,pullonkantoja,peltitölkkejä ja kaikkea sellaista, jonka päälle ei tee mieli laskeutua.
Muuten kyllä mukavaa puuhaa.

TETSAAMISEN ILOA KAIKIILLE!

Itselläni tuohon tetsaamiseen vaikuttaa aika paljon mikä peli on kyseessä. Normaaleissa viikonloppupeleissä en mitenkään hirveästi missään mutalätäköissä viitsi pyöriä, vaan suosiolla hakeudun tarpeen tullen jonnekkin muualle suojaan.

Isommat skenaariot ovatkin sitten eri asia, niissä kyllä panostan tetsaamiseen kunnolla. Ei sitä joka viikonloppu jaksa mudassa ryömiä, mutta välillä siinäkin on oma viehätyksensä. Tietysti asiaan vaikuttaa myös skenaario ja minä osapuolena pelaa, esimerkiksi joidenkin kaapin pohjalta löydettyjen escobar-varusteiden hajoaminen ei niin hirveästi sureta, ei niitä muuten milloinkaan käytä. Tulee sitä tietysti muunkin tapaisissa skenuissa tetsattua, muistona flaghuntista mm. revennyt housunpolvi.

Kukin saa pelata tyylillään, mutta itse ainakin eläytymispainotteisissa skenaarioissa toivoisin porukalta edes jonkinmoista tetsaamisen makua, ihan tunnelman takia.

Tässä on nyt kovin moni sanonut tetsaavansa innolla aina skenaarioissa, jos vain mahdollista, mutta miksi tämä ei sitten näy siellä? Harvoinpa missään skenaariossa näkee ketään kunnolla tetsaavaa jannua, ryömiminenkin jo on kovin harvinaista. Vai olenko aina ollut vain väärässä paikassa väärään aikaan?

Olisikohan niin, että (ehkäpä sivuston ylläpitäjän mieltymystenkin vuoksi) moni täällä sanoo tetsaavansa, mutta jättää niin kuitenkin tekemättä sitten oikeissa tilanteissa. En minä mitenkään suorastaan kuitenkaan vaadi tetsaamista skenaarioissa, kukin pelaa miten lystää, minulle on ihan sama juokseeko jotkut muut selkä pystyssä ja sarja pohjassa. Tämä on täällä jo sanottu, mutta sanon sen vielä, se ettei tetsaa, tai uskaltaa sanoa sen, ettei tetsaa, ei tee softaajasta sen huonompaa. Oma fiilis on tärkein.

Aika harvoin sitä tosiaan näkee pelaajien oikeesti ryömivän. Itse ryömin usein. Olen huomannut, että se on todella tehokas tapa yllättää vastustaja. Ihan oikeasti.

Ja onhan se minusta vähän naurettavaa, että tyypit on ostanu monella sadalla eurolla vehkeitä näyttääkseen sotilailta, ja sitten housuissa on vielä prässit jäljellä ja kaikki kiiltää. Koko sotilaallinen vaikutelma on pilalla ja tyypit tosiaankin näyttää softaajilta.
FPJ6 pelissä tuli tetsattua ihan aikuisten oikeesti. Purossa tuli talsittua ja mudassa ryömittyä. Tulipa yökin nukuttua taivasalla. Minusta tälläiset seikat tuovat peliin lisää "terää" ja syvyyttä ja peli jää mieleen paremmin. Kuitenkaan en tahallisesti lähtisi jossain purossa talsimaan, jos vierelläkin voi kulkea tai yli hypätä.

Itse olen sitä mieltä, että tetsaaminen on hyödyllistä. En edes viitsi yrittää laskea kuinka monta kertaa se on pelastanut osumalta. Joku kirjoitteli, että ne joilla on SWAT-kamat eivät tetsaa, mikä on totta ja mielestäni aivan oiken sillä ei niitä siihen ole tarkoitettukaan. Maastopuvun kanssa tetsaaminen on aivan toinen asia.

- Naskiaikoina kirjoiteltua soopaa, valitan -

Ei se tetsaaminen sitä tarkoita, että kaikki varusteet täytyisi rikkoa ja vahingoittaa vielä itseään. Taitolaji näköjään tämäkin.

-Kommander-

Omat pyssyt tunetetaan aina siihen kuntoon, että kestää kovempaakin tetsausta ja jos ei, niin sitten pistetään paremmaksi ens kertaan mennessä, muuten jääköön kaappiin.
Varusteet taas harvemmin menee miksikään ja jos menee, niin ne menee kuiteskin joten miksi turhaa odottaa?

Omaan pelityyliin kuuluu harvemmin kova tetsaus, mutta kyllä sekin käy jos tarve vaatii ja sitten itketään kun jotain menee rikki, muuten mennään täydellä teholla, ei se uutuudenkiilto kauaa kestä kummiskaan...
"Lika on hyvästä" sanoo pesuaine-mainos, mutta silkkaan paskaan en silti lähde ryömimään, kaikki muu on vain desibelimäärään kertoimia kun auton penkkejä putsataan ja muuten sitä ei paljon mietitä.

Ja eikös se pesuaine-mainos mene vielä paremminkin niin, että tahrat kertovat elämästä?

Itse pelaan paljon tilanteen mukaan. Turhaan en ojiin hypi, mutta jos tarve on niin, kyllä sitten. Kuusmillisiä vältän viimeiseen asti. Juuri viikonloppuna olimme pienemmällä porukalla pelaamassa sateella. Ensimmäisen puolen tunnin jälkeen ei enää märemmäksi voinut tulla, joten 3-4 tuntia rymyttiin läpimärkinä, miehet, varusteet ja pyssyt myös. Ryömimistä käytin (erittäin) märästä maasta huolimatta. Eipä tuossa mitään, muuten tunsin oloni jopa kotoisaksi, mutta kenkien "lits" ja "läts" äänet ja tuntemukset astuttaessa eivät olleet kovinkaan mukavia. Sade ei menoa haitannut loppujen lopuksi kuin siltä osin, että märät vaatteet alkoivat tulla kylmiksi ja pelisessio jäi hieman normaalia lyhyemmäksi. Kuitenkin mukavat muistot jäi tuostakin viikonloppupelistä. Maiharit, laukut, housut ja naama piti vain pestä hyvin pelin jälkeen .

Minun mielestäni tetsaus on softauksen suola. Minä tetsaan ainakin ja paljon. Jos sitä kautta pääsen esim. yllättämään vastustajan lähden heti rämpimään. Ajattelen kuitenkin niin että tetsaan vain silloin kun siitä oikeasti on hyötyä (erittäin usein se on hyödyllistä)

Erityisesti purot ovat mahtavia. Niitä pitkin on helevatan mukava kahlata.
Tetsatkaa hyvät ihmiset,tetsatkaa!

Totta puhut. Mitä saastaisempaa ja märempää, sitä parempaa. Tetsaan itse niin paljon kuin vain pystyn. Asetta ei tarvitse varoa, jos siinä on metallit ja vaatteet voi pestä. Eihän yksi suo paljoa hidasta, koska vettä se vain on ja mehän emme ole tehty sokerista.

Skenaariopeleissä, kuten FPJ6 oli tunnelma omalta osaltani katossa, kun hiivin märässä heinikossa ja sukelsin vettä täynnä olevaan ojaan suojaan kuulasuihkulta. Kylmää ja märkää...siistiä!

Suurin syy tetsauspelkoon on juuri pelko sen oman rakkaan (ja kalliin) puhkupyssyn rikkoutumisesta. Jos maruin Kalashnikov olisi yhtä kestävä kuin realsteel ja Gbb:t ei-niin-likaherkkiä, painelisin minäkin metsässä minkä kerkiäisin.

Jos maastopukunsa tai tetsarit saa rikki, niin ne voi joko korjata, tai ostaa uudet, eikä se ole niin järkyttävä asia. Ei kannata ostaa metsässä rymyämistä varten puolentuhannen euron taktikaalivermeitä, jos niitä ei uskalla käyttää. Itse suosin Bw-pukuja juuri sen takia, että jos sattuu vaikka housut modautumaan itsestään shortseiksi, saan kohtuullisen halvalla uudet. (Kiitos Varustelekan.) Tetsarivalinnassa yksinkertaisuus on kaunista, Just:n chestrigissä kulkevat mukana lippaat, bb-loader sekä mahdollisesti pistooli vara-aseena. Eipähän tarvitse stressata ja säätää miljoonan eri pikkuasian kanssa ja pulittaa itseään kipeäksi.

Mutta nyt en malta odottaa seuraavaa taistoa, hinku päästä likaamaan itsensä metsään on jo nyt suuri.
-Sniperhunttia odotellessa..-

Voishan tota vähän painella välillä märänkin puolella mutta se vaan kun pyssyt ei kestä.
Kyllähän sitä voiskin vähän kesällä sitten uudstaan koittaa tota tetsaamista silleen että ui rintaa myöten jossain rämeikössä

On sillä kyntämisellä hyvääkin vaikutusta ulkonäköön. Itse en pese maastoasusteitani, joten ne näyttävät hieman "veteraanimaisilta". Siihen lisäksi laittaa teräskypärän hieman vinoon, jonkun tetsarin taskun roikkumaan, ja repii jotain halpaa tekstiiliä, niin jo on kovaksi keitetyn jermun näkönen.

Haha! Ne on oikeesti kävellyt joen läpi!!! Voi elämä sentään mitä menoa

Ei siinä mitään et ryömii ojissa
Mut oon huomannu et vaatteet ottaa aika lailla itteensä,eli haalistuu.