Taistelutähtäin oli 300m ja perustaistelutähtäin 150m.. Muistaakseni pykäliä oli vielä pari 300m jälkeen, joten sanoisin, että 500m, tieto on kyllä sitten musta tuntuu.
Ja aiheeseen, itse käyttelin intin aika 70-luvulla valmistettua rk62:sta ja -95 valmistettua rk95:sta, pistetään tähän nyt vielä omat mielipiteet kaupunkijääkärinäkökulmasta.
Rk62:
-Tarkka radalla (150 metristä tulokset yleensä yli 90).
-Kevyt (verrattuna 95).
-Laatikon kansi heiluu vanhoissa, joten käytännössä tähtäimet on pakko säätää joka kerta ammuttaessa, jos haluaa kauas osua.
-Takatähtäimen korkeussäätö AIVAN PERSEESTÄ.
-Takatähtäimen reikä liian pieni, aina täynnä lunta.
-Tulivalitsin täysi susi, jäykkyyden takia mahdoton käyttää etusormella, joten käsi irroitettava kahvalta tai muutettava ampuma-asentoa, ja vapauttaa tukikäsi.
-Ei taittoperää.
-Vanhoissa malleissa huononmallinen pistoolikahva ja etutukki.
-Tygit ruostuu, koska sinistys kulunut vanhoista pois.
-Huononmuotoinen latauskahva, vaikea ladata vasemmalla kädellä.
-Ei mahdollisuutta käyttää optisia tähtäimiä, lamppuja, kiväärikranaatteja..
Rk95:
-Ei yhtä tarkka kuin 62 (todennäköisesti johtui vain yksilöstä).
-Paremmat tähtäimet tst-tilanteisiin kuin 62:ssa.
-Tulivalitsin sopivan jäykkä, mahdollista käyttää etusormella, jos on pitkät sormet.
-Parempi latauskahva.
-Laatikonkannessa kiristysmekanismi, joka poistaa kannen heilunnan.
-Parempi tähtäinten säätö
-Mahdollisuus käyttää lamppuja, optisia tähtäimiä ja kiväärikranaatteja...
-..Tosin optisilla tähtäimillä ase on aika ikävä ladata vasemmalla kädellä.
-Lisäksi painoa lampun ja aimpointin kanssa alkoi olla lähemmäs 5kg, mikä on turhan paljon, muutenkin painavempi kuin 62.
-Taittoperä.
-Mahdollisuus käyttää kolmipistehihnaa (jonka kanssa mahdoton ampua makuulta, jos käyttää m05 luotiliivejä...)
-Kaikkia aseen ominaisuuksia ei kerrota, esim kaasunsäätövivun siirtyminen aiheutti ihmetystä, koska ase muuttui vempuksi (pitää ladata joka laukaus latauskahvasta, käytetään kiväärikranaattien ampumiseen, ja ilmeisesti tarkka-ammuntaankin?)
-Puhdistustikut kulkivat kätevästi mukana aseen perässä.
Noin yleisesti mielestäni lippaiden reiät, josta näkee ammustilanteen olivat aika typerät, koska kesällä niistä meni hiekkaa helposti sisään ja tämän jälkeen lipas piti purkaa, jotta sen saisi taas syöttämään. Muutenkin syöttöhäiriöitä tuli suht helposti, jos lippaita ei lipastanut huolella, tai ne kolahtelivat. Sarjatuli käytännössä aika turha ominaisuus kovilla, vaikka sitä tulikin joskus käytettyä janttereita vastaan sisätiloissa.
Miinuksia on tietysti miljoona kertaa enemmän kuin hyviä puolia, koska ne hyvät puolet jäävät harvemmin mieleen. Käytännössä olin varsinkin 95:seen tyytyväinen, ja sillä oli hauska paukutella aimpointin läpi janttereita kumoon, mielellään sitä pyssyä käytti. Omassa oli vielä mielenkiintoinen ominaisuus; liipasin piti sormella painaa takaisin etuasentoon kertatulella ammuttaessa, muuten ase ei lauennut liipasinta painaessa.
Rk62:sta ei jäänyt kovin hyvää kuvaa. Kaikki osat toimivat todella nihkeästi.
Kaikki nämä ovat sitten täysin subjektiivisia näkemyksiäni, ja monet ominaisuudet varmasti johtuivat käytössäni olleista aseyksilöistä. Muidenkin tosin kuulin valittelevan, että Rk95 ei olisi niin tarkka kuin Rk62. Tarkka-ammuntakisoissa ainakin käytetään "korkkaamattomia" kuuskakkosia, eli laatikon kantta ei avata koskaan, jotta se pysyy tiukasti kiinni, ainoastaan piippu puhdistetaan ammuttaessa.