Ajattelin kysyä vaan sellaista että kuinka hyödyllinen radiopuhelin todella on? Esimerkiksi kuinka monta kertaa radiopuhelin on pelastanut teidät pinteestä tai kertonut vihollisen olinpaikan? Kertokaa mieluusti omista kokemuksistanne tai myös kavereiden.

Henkilökohtaisesti en pidä radiosta yhtään mutta onhan niistä hyötyä ollut vähän isommissa peleissä. Tosin radion hyöty nollaantuu sillähetkellä kun radiota ei osata käyttää vaan söperrellään jotain ihme juttua sinne niin ettei kukaan varmasti saa selvää. Mutta mielummin olen ilman radiota kuin radion kanssa.

Isoissa peleissä joissa strategiallakin on jotakin merkitystä on radiopuhelimen avustus lähes korvaamaton. Isoissa peleissä on myös usein monen tunnin jaksoja joissa ei tapahdu mitään ja radion kuunteleminen näiden aikana luo tunnelmaa ja saa ajan kulumaan.

Viikonloppupeleissä joissa pelit ovat muutenkin nopeita ja toiminta löyhästi jos lainkaan koordinoitua sekä paikka tuttu, ei radioilla ole paljoa virkaa.

Jos pelaa jotain muuta kuin komentajaa on headsetti radioon välttämättömyys.

Isommissakin peleissä radiopuhelimen käyttöarvo on nykyisellään lähellä nollaa siitä yksinkertaisesta syystä, että radioliikenteen taso on jotain itkettävän ja naurettavan rajamailta.

Radiot alkavat olla sen verran yleisiä, että niihin väistämättä purkautuu pääasiassa aivan yhdentekevää pulinaa, joka lähinnä hankaloittaa tilanteen hahmottamista ja viivästyttää toimintaa.

Nuudeli porautui viestissään asian (mätään) ytimeen.

Pahin esimerkki radioliikenteen puuroutumisesta lienee Tulivasama 2002. Ainakin jenkkien puolella radiojen hyötykäyttö loppui ensimmäisen skenaarion puolessa välissä, sillä hengästyneet VOX:in omistajat olivat vallanneet kaikki pääkanavat. No, komentaminen huutamalla toimi lähes yhtä hyvin, joskin seuraavana päivänä kului sitten Mynthoneja urakalla.

Myös Itis'02 on hyvä esimerkki radioliikenteen ajoittaisesta tukkeutumisesta, vaikka Itiksen radiosäänöt (esim. vain RJ:t (ja "ylemmät upseerit") puhuvat radioon ja heidän ollessaan ehdottoman estyneitä homman hoitavat vara-RJ:t) pitivätkin radioliinkenteen käyttökelpoisena. Silti viestintä ei tahtonut toimia.

Jo noista kahdesta esimerkistä ja muutamasta muusta voidaan päätellä, että radioliikennettä ei osata hyödyntää oikein... Tai sitten ei haluta hyödyntää oikein. Asialle pitäisi mielestäni tehdä ehdottomasti jotain.

Entä sitten oma radion käyttöni? En omista radioa, mutta kaikissa suuremmissa peleissä on taskussa painolastina ollut, lainattu, Cobran radio ja korvassa ollut HF-nappi. Kyllä radiosta olisi apua, mutta itse en aio radioon panostaa ennen kuin radioliikenne saadaan edes pois "naurettavan" rajalta.

((Anteeksi epäloogiset lauserakenteet. Nyt on alkuyö ja minulla on kuumetta. :( ))

Isoissa peleissä on havaittu seuraavat seikat:
Suuri osa pelaajista ei kuuntele johtajiaan vaan he selittävät jotain sen ja sen puljun uudesta ihmepyssystä, jossa on ties mitä viritelmiä. Täten yksinkertaisetkin ohjeet jäävät kuulematta, eikä radionkäytöstä ole juurikaan apua.
Esimerkiksi kahden joukkueen yhtäaikainen isku erisuunnilta (metsässä)voisi toimia radiota apuna käyttäen, mutta jos pelaajat eivät ole ymmärtäneet tehtävän luonnetta, hyökkäyksestä on puhti poissa.

Radiosta kyllä taatusti on apua jos peli on vähänkin isompi. Jonkinlaiset yhteiset pelisäännöt radionkäytöstä ja sinne puhumisesta auttavat. Lisäksi selkeät kartat asteikolla/ruudukolla auttavat kummasti paikoista puhuttaessa. Kun pelipaikalla ja sen läheisyydessä on kuusi pientä hiekkamonttua, niiden erottaminen toisistaan hankaloituu.

Naurettava asenne. Odottelet siis, että se mysteerinen "joku muu" hoitaa asian ja sitten kun "ne muut" osaa käyttää radiota, herrakin voi sellaiseen investoida.
Toki ymmärrän, että sille rahalle voi olla muutakin käyttöä kuin suht' hintava radio. Kannattaisi kuitenkin miettiä voisiko itse jotenkin vaikuttaa airsoftin radiokulttuurin kehittymiseen.

Asiaa löytyypi erittäin paljon ja samaa mieltä olen teitin kanssa; ei niitä radioita oikein osata käyttää. Joka tapauksessa, vaikka radioita ei tetsatessa käyttäisikään, on niistä huomattavaa hyötyä viimeistään silloin, kun voi ilmoittaa pelin alkamisen toiselle osapuolelle 2-3 kilometrin päähän, ilman että tarvitsee itse juosta ensin sinne ja heti takaisin.

Lisäksi, rajoittaisin tuon radio-ongelman ihan isompiin peleihin. Tuntuu ehkä itsestään selvältä ja tyhmältä, että tästä sanon, mutta kuinka moni on pienemmissä oman porukan peleissä törmännyt tähän radioliikenteen häiriökäyttöön? Jos nyt lasketaan pois kaikenlainen "siviililiikenne". Kyllä ainakin meillä siitä on ollut huomattavaa hyötyä, kun pienellä porukalla on joutunut jakantumaan yhden miehen partioihin ja on voinut ilmoittaa havainnosta radiolla tai kun maataan syvällä asemissa kytiksellä, eikä käsimerkit tai vastaavat ole mahdollisia ja pitäisi sopia asemanvaihdosta.

Oma kommentti vielä radioista isommissa peleissä:
DOBBS II oli sinänsä mukava kokemus, että siellä pääsin ensimmäistä kertaa oikeasti kokeilemaan värkkiä enemmillä pelaajilla. Ensimmäisessä skenaariossa ainakin ärsytti suunnattomasti etulinjan "miehet", jotka jatkuvasti huusivat radioon: "Niit tulee ihan vitusti täält rannalt!!" tai "Ta..Ta..Tarviiko siel vasemmal rannal lääkintämiest? Tääl olis yks vapaana!?!"... Ja tuotahan sitten toistui kunnes siitä ankarasti sanottiin. Myöhemmin oli radioista ihan jonkinlaista hyötyäkin (IMHO), mutta tämä voikin sitten olla paremmasta tietämättömän saama illuusio.

Olen kyllä sitä mieltä, että radio on näitä "kun kaikki muu jo on"-luokan hankintoja. Eikä yksittäinen osaaja vielä kesää tee, varsinkin jos jokainen opettelee viestiperusteet vähän eri tavalla.

Tiimimme hankki ensimmäiset radiot (2 kpl, yhteydenpitoon korkeamman pelinjohdon kanssa, vaikka alunperin oli suunnitelmissa hankkia taatusti mölinävapaa, ei-PMR-yhteensopiva setti...) vasta tänä keväänä. Liki 4 vuotta ehdittiin pelailla ilman. Väitän, että pelitehosta sitä ei havainnut - kurinalainen eteneminen ja taistelu yhtenä ryhmänä sekä käsimerkkien ynnä kuiskausketjun käyttö saivat kuson kulkemaan ihan riittävän hyvin.

Oman havaintoni mukaan pahin ongelma airsoftissa yleensä: Yritetään haukata liian isoja paloja ja tehdään liian kunnianhimoisia suunnitelmia, joiden toteuttamiseen ei ole kykyä tai resursseja.

Aiheeseen liittyen, erityisesti radion käyttö altistaa suunnitelmien monimutkaistumiselle, kun kuvitellaan suunnitelmien muutosten ym. olevan helppoa ja onnistuvan pelkästään radioon huhuilemalla. Samalla johtaminen unohtuu tai muuttuu mikrojohtamiseksi eli liian yksityiskohtaisten ohjeiden antamiseksi.
Todellisuudessahan tästä seuraa - käskynantajan ajatusten lukemisen ja robottimaisen tottelun sijaan - lähinnä sitä, että jokainen radionkäyttäjä alkaa huutelemaan kapulaansa uusia ja uusia kysymyksiä. Tämä vain korostuu, kun alunperinkään ei osata lähettää informatiivisia radioviestejä. Esimerkki elävästä elämästä:

"Tuolla on vihollista! Tuolla kiven takana!"
"Missä te olette?"
"Täällä metsässä!"
"Missä siellä?"
"No täällä puun juurella! Tulkaa äkkiä tänne!"
...etc etc ad nauseam.

Itse näkisin radion toimivan lähinnä merkinantolaitteena ("Susi - toteuta", "Peli alkaa") ja tiedustelijoiden ym. apukeinona. Ilman karttaa tai peitepiirrosta pelialueesta suunnitelmien laatiminen tai joukon johtaminen radioteitse ovat mielestäni tuhoontuomittuja yrityksiä.

Mitä sitten olisi hyvin toimiva radioliikenne? Siitä ainakin pitäisi lähteä, että sotasuunnitelmia ei ryhdytä tekemään eetterissä vaan esim. käskynjaossa tai muuten henkilökohtaisesti. Radiota käytettäisiin sitten vain aivan välttämättömien, ns. heti ilmoitettavien asioiden välittämiseen, ja muuten pysyttäisiin yksinkertaisissa suunnitelmissa.

Ongelmia ei tosin ole ainoastaan viestiliikenteessä, joten kaiken aikaa kirkkaana mielessä täytyisi pitää yksi sääntö: ei yritetä mitään liian hienoa, vaan pysytään niin yksinkertaisissa ideoissa että kaikkien osallistujien rahkeet niihin varmasti riittävät. Yksinkertainen, toimiva juttu on aina parempi kuin monimutkainen juttu joka ei toimi.

OPRC 2:lla tämä juonen vaihdon epäselvyys vain korostui. Radiomies sai vain viestin "Kaikki takaisin tukikohtaan". No sinnepä mentiin ja seisottiin nelirivissä katsomassa kun kaksi ukkoa kävelee ohi eikä kukaan ymmärrä mistään mitään. Sitten tulee käsky palata takaisin asemiin.

Mahtiluihu-hyvä:

Kuten jo sanoin: " - - kaikissa suuremmissa peleissä on taskussa painolastina ollut, lainattu, Cobran radio ja korvassa ollut HF-nappi - - " Eli kyllä se radio on mukana, mutta en näe radio järin tarpeelliseksi pienemmissä peleissä. Kuten Nuudeli sanoi, se on näitä "kun kaikki muu jo on"-hankintoja. Toisinaan sama lainapuhelin kuitenkin keikkuu mukana pienemmissäkin peleissä.

Heh, tuo tuskin on radioiden vika jos pelinjohdolla eli ns. "Kenraaleilla" on intresseinä oman egon kohotus eikä pelin sujuva johtaminen.

Nuudeli: Kuvailemasi radiokeskustelun toinen osapuoli oli Syys-Kotvan erään pelin "kolmas" osapuoli joka oli häiritsemässä muita pelaajia, miinoittamassa paikkoja jne. Toisin sanoen homma toimi ja herätti myös ansaittua huomiota. Ikävä kyllä tuollaista tapahtuu tahattomastikin.

Teimme aikoinaan jo ennen ensimmäsitä OPRC- peliä radio-oppaan joka jaettiin OPRC/Nato osapuolelle bussimatkan aikana matkalla Tikkakoskelle. Samalla jaoimme myös mm. käsimerkkioppaat jne. Porukat sisäistivät homman hyvin ja itse pelissä homma toimi todella mainiosti (Natolla =).

KT-VA:n radio-opas löytyy osoitteesta http://www.kt-va.org/tiedostot/KT-VA_radio-opas.pdf

Rokk Oon !

Voi olla että Syys-kotvassakin mainitunlaista radiokäyttäytymistä ilmeni, mutta pikaisen keikkakalenterin tarkastelun perusteella olin itse silloin esiintymässä hieman PMR:n kantomatkan ulkopuolella . Esimerkkini on eräästä toisesta isosta pelistä, jääköön nimi mainitsematta asianosaisten maineen suojelemiseksi, ja ikävä kyllä päällekäyväksi jäi vaikutelma, että mistään tahallisesta radiohäirinnästä ei (valitettavasti) ollut kysymys, eikä kyseessä (jälleen valitettavasti) ole oman kokemukseni mukaan edes mikään poikkeustapaus.

Eihän sen radion käytön pitäisi niin vaikeaa olla, mutta kun se vaan tuntuu olevan. Teillä on tuossa radio-oppaassanne perusasiat hyvin esitetty, sen kun vain kaikki sisäistäisivät. Olen tosin hyvin vahvasti eri mieltä lempinimien tai IRC-nickien toimivuudesta radiokutsuina normaalimättöjä isommissa peleissä, itse ehkä hieman vähemmän "skenessä" pyörineenä en ainakaan osaa riittävällä tarkkuudella yhdistää nimiä ja naamoja.

Myös [url=http//bmf-tiimi.cjb.net]tiimin[/url] sivuille (bmf-tiimi.cjb.net) kohtaan ohjesääntö on vastikään lisätty oma, pääosin nykyisestä työpaikastani karusti kopioitu radio-ohjeemme. Siinä on hieman KT-VA:n vastaavaa enemmän opeteltavaa, mutta liikaa ei liene siinäkään.

Oma kokemukseni radioista on seuraava; kanavalta kuuluu eilisillan frägitilastot counter-strikestä, patterit on loppunut tai "ei vaan kuulu mitään". Tällöin nopeampi ja selvempi tapa viestin kuljettamiseen on ollut vanha kunnon viestimies tai huutaminen.

Isoissa peleissä mielestäni radioiden määrä pitäisi rajoittaa siten, että vain ryhmänjohtaja pitää hallussaan radioita ja on yhteydessä joukkueenjohtajaan. Tällöinkin kommunikaatio pitäisi rajoittaa muutamiin käskyihin, ilmoituksiin ja varoituksiin. Esimerkiksi kahdelta suunnalta tehtävä hyökkäys.

Useimmiten pitemmät keskustelut menevät mönkään, juuri eedellisissä viesteissä mainitun kartan puutteen takia, jolloin seuraa juuri tätä "me olemme täällä"-ilmiötä.

Tovoisin, että isoimmissa peleissä pelinjohtajat antaisivat ohjeita radion käyttöön aina ennen peliä. Edellyttäen tietenkin, että pj osaa käyttää radiota.

Mistä noita radioita saa? Ja minkä hintasii ne yleisesti ottaen on?

Laitanpa nyt tähän samaan: Tietääkö kukaan, että saisiko jostain tälläisiä kuulokemallisia HF-settejä jostain ilman VOX:ia? Mielestäni VOX on hyödyntön ja kallis... Tarkoituksena olisi hankkia Cobran MT-500 tai MT-700(jossa VOX on vakiona)

Tuo kartan puute lieneekin kaikkein eniten ongelmia aiheuttava asia. Kelvollinen kartta sopivalla ruudutuksella niin jopa saattaisi koordinointi toimia.

"Ryhmä Lahna asemissa kukkulalla ruudussa C5 - vihollisen partio havaittu ruudussa B4"

Eli jonkinmoisella vaivalla hankkii pelipaikasta kartan - skannaa sen koneelle ja lisää siihen ruudukon ja mahdollisesti muuta tarpeellista tietoa - sitten vain tulostaa tuon kartan ja laminoida sen (vaikka ihan kirjanpäällystysmuovilla). Sama kartta useammalle pelaajalle, niin jopa alkaa yhteistyö toimia hivenen paremmin.

"Me ollaan täällä ojassa - tuossa meidän edessä näkyy monta vihollista. Me kierretään tuonne oikealle, kalliolle. LÄHETTÄKÄÄ APUVOIMIA!!" - tuo ei kerro yhtään mitään, mutta on hyvin yleinen radioviesti.

Itseasiassa tuo olisikin loistava idea - pelipaikkojen tietoihin lisää tulostettavan kartan (sitä mukaan kun niitä joku kerkiää/jaksaa tehdä), joista sen voi jokainen tarvittaessa käydä tulostamassa...

Kartta koordinaateilla on ollut Lekan peleissä FPJ 1 -pelistä lähtien sikäli kun se on teemaan sopinut. Ongelmaksi on tosin osoittautunut kartanlukutaito, esimerkiksi FPJ 2 -pelissä kolme jenkkipartiota löysivät Viet Congin tukikohdan kolmesta eri koordinaatista Eroa oli vieläpä parhaimmillaan yli kilometri..
Ongelmaa tosin selittää se, että varmaankaan kukaan ryhmänjohtaja ei ottanut kompassia mukaan, eikä karttakaan ollut paras mahdollinen - päivitetty viimeksi varmaan 50-luvulla, eikä alavasta maastosta saanut korkeuserojenkaan avulla kiintopisteitä.

Auts!

Se on jännää, miten sitä itse pitää itsestäänselvyytenä perus kartanlukutaitoa. Ja varsinkin kun nämä pelialueet eivät ole nyt niin loputtoman isoja...

Minusta harvemmin tarvitsee kompassia, sillä kartan saa suunnattua maastonmuotojen ja auringon ja muun mukaan ihan riittävän tarkasti. Suo-ojat, sähkölinjat, pellonreunat, yms ovat hyviä kiintopisteitä riittävän tarkan paikan selvittämiseen.

Tämä ei sitten muuta vaadi kuin ryhmänjohtajiksi kartanlukutaitoisia tyyppejä...

Ehkäpä sille Airsoft Bootcampille olisi tilausta.

Minulle tuli pieni innostus tehdä yleisistä pelimestoista tuommoiset 'peruskartat', jotta voisi niitä käyttää hyväkseen, mutta innostus hieman luupahti, jos/kun porukka ei osaa lukea karttaa.

Syynä lienee se, että suunnistuksesta voi koululiikunnassa helposti lintsata, eikä nykyään kartta tunnu muutenkaan olevan ihmisille tärkeä. Lisäksi kun moni käy metsässä justiinsa vain ampumassa kavereitaan on metsässä suunnistus erityisen vaikeaa.

Kyllä kartanollakin osataan mennä sen ja sen pellon laitaan ja ne, jotka kävivät paikalla silloin kun siellä oli rakennuksia, osaavat vielä paremmin löytää tiensä. Se on vaan kun mennään synkkään metsään jossa ainoana kiintopisteenä on hassusti haaroittunut oja, jonka lisäksi metsässä kulkee muita samanlaisia mutta kartassa näkymättömiä, niin siinä monella menee sormi suuhun. Länsi-itä akselilla mainitut kolme ryhmää olivat oikeassa sadan-kahdensadan metrin tarkkuudella, etelä-pohjoisakseli vain tosiaan heitti sen yli kilometrin.

Eiväthän ne karttoja opi lukemaan ellei niitä opeta, ja anna riittävästi käytännön harjoitusta kannustavalla syötillä, eli vastustajan löytäminen ja tuohoaminen. Ruudutettujen, topografisten karttojen aikaansaanti pelipaikoista ei voi olla huono idea.

No ostamaan sitten GPS:t!

Siinä ei sit tartte osata suunnistaa - korkeintaan nakuttaa koordinaatit koneeseen ja seurata nuolta: "Vihulainen -> 205m"

Kyllähän sekin päivä vielä nähdään.

Kyllä täältä vielä sellasiakin löytyy, jotka karttaa osaavat lukea Tosin itse painotun yleensä samaan kun Canccu, eli kartta-maastonkohdat -suunnistamiseen. Toki kompassikin on mukana, eikä sen käyttö entisenä tj-miehenä tuota ongelmia. Helpoissa maastoissa sen käyttö vain on turhaa.

Ja jos siitä itse asiasta; palaten siihen että nickkejä ei muisteta, miksei voitaisi tehdä yksinkertaisesti viestiliikennetaulukkoa, jossa olis viestiliikenteen perusteet ja kutsut ylhäällä? Ja kutsut niinkuin firmassa, loogiseen järjestykseen (kom. A0, 1.r A1, 2.r A2, jne). Tällöin ei tule ongelmia nimien ja naamojen yhdistämisestä. Joka on muuten minullekin älyttömän vaikeaa

Eikai kartan hommaaminen niin vaikeaa ole, isommissa peleissä voisi osaston komentajatkin olla sen verran vastuuntuntoisia, että hakevat esim. kirjastosta kartan ja ottavat siitä kuvat ja tulostavat sitten väritulostimella ruudukoidut versiot jojoille ja ryhmyreille. Tai sitten ainakin ilmottaa alaisilleen että hommatkaa kartat, mie en pysty/kykene.

Kartat toisivat airsoftiin mukavan lisäelementin. Olisi jotain tekemistä silloinkin, kun ei ole varsinaista toimintaa saatavilla. Jos maastosta löytyy muutama polku, niin ei kartanluku ole edes vaikeaa.

Niinpä! Olis se pikkusen hienoo kun porukka tietäis missä on ite ja kaverit kartasta niin kyllä sitten olis asiat hyvin...

Tämänhetkinen Lekan johtosysteemi sellaisissa isoissa peleissä, joissa radioiden käyttö on salilttua, on seuraava:

Ryhmät jaetaan pelin alussa pelaajien toiveet huomioon ottaen, eli siten että ensin tiiviit ryhmittymät menevät ryhmiinsä ja sitten yksinäisistä susista / susipareista jne. jaetaan täydennyksiä ja muodostetaan lopuksi ryhmiä sikäli kun porukkaa riittää.
Ryhmille annetaan järjestyksessä aakkosten radiotunnuksista nimet. Ryhmiä pyydetään nimeämään vapaaehtoiset ryhmänjohtajat ja radistit.
Ryhmänjohtajille jaetaan ruudutettu kartta pelimaastosta sekä lista aakkosten radiotunnuksista. Jälkimmäisen paperin saavat myös radistit. Ryhmänjohtajille ja radisteille kerrataan radiosäännöt. Kukaan muu kuin radisti ei saa puhua radioon.

Siitä se sitten alkaa. Ryhmänjohtaja ottaa vastaan ylempää tulevat päätökset ja ohjaa ryhmän toimintaa. Radisti hoitaa viestinnän tukikohdan ja ryhmän välillä ryhmänjohtajan ohjeiden mukaan. Karttaa käytetään hyväksi ryhmien paikantamisessa, tehtävänannoissa jne. Tehtäviä on mm. ollut sen ja sen paikan löytäminen ja koordinaattien ilmoittaminen, tai vaikkapa pudonneen helikopterin tarkastaminen niiden ja niiden koordinaattien rajaamalta alueelta.

Tartenneeeko noita ostaa, meidenkin tiimillä niitä on jo kaksin kappalein ilmaanunut porukoille. Mitään muuta ideaa en GPSn käytölle löydä kuin sen että ns. Tiedustelu voisi antaa koordinaatiti jotka sitten syötettäisiin GPS:lle, tämä toimi esim SAR-skenuihin uutta potkua mukavasti.

Suppo: Anteeksi, mutta... Käsitinkö nyt ihan oikein, teidän tiimillänne on pelikäytössä kaksi kappaletta GPS-paikantimia? En oikein käsitä mitä helvettiä sellaisella tekee (varsinkin kun huomioidaan airsoft-pelien pienet pelialueet ja pelaajien kartanlukutaidot).

Jos pelialueesta saisi kohtalaiset kartat (tapahtuu jo kiitettävän monissa suuremmissa peleissä) selviäisi niilläkin jo enemmän kuin hyvin. Tai selviäisi jos pelaajien kartanlukutaito olisi kunnossa... Mitä hyötyä siitä GPS:stäkään on jos ei tiedä mitä ne hassut numerot näytöllä tarkoittavat? (Ainahan selkeämmissä malleissa voi seurata opastenuolta kohteeseen, jonka sijainnin joku fiksumpi on sinne syöttänyt...)

Ja kyllä, itselläni on GPS-paikannin, mutta vaellusharrastusta varten.

Anteeksi vanhan aiheen nosto, mutta katsoin tarpeelliseksi jatkaa vanhaa ketjua ennemmin kuin aloittaa uutta.

Kysymys: Onko kellään kokemuksia TOPCOM-merkkisistä PMR446-puhelimista? Etsiskelin radiopuhelimia Itäkeskuksesta Helsingistä, ja ainoa liike josta löytyi edes jotain, oli Clas Ohlson.
Mielessäni oli ollut Cobra MT725, mutta tietysti se oli loppu sekä tuolta että HamRadiosta...

Olisi hauskaa kokeilla radioita pitkästä aikaa, ja juniorinkin kanssa niitä voisi käyttää joskus huvikseen muutenkin, airsoftin ulkopuolellakin.

Pienenä opastuksena tulevaisuuden varalta, että juuri näin toimitaan Leka-forumilla. Vanhaan ketjuun juttelemisesta ei tule sanktiota, sen sijaan uuden keskustelun aloittaminen jo olemassa olevasta aiheesta on rangaistavaa.
Tällä ehkäistään tiedon pirstaloituminen ja turha kertaus, kun kaikki löytyy samasta ketjusta.

Grizzly,

Clasulta saa nyt myös hintaan n. 30e Exibelin pmr-paria. Setissä siis kaksi kokomustaa puhelinta, niille yhteinen laturi ja akut. HF:ää ei paketissa mukana tule, mutta "vanhanmallinen" Nokian HF-nappi (jossa siis ihan perus miniplugi) toimii. Niitähän halpahalleista saa muutamilla euroilla bulkkivalmistajilta. Mitään pahoja puutteita hintaan nähden en ole luureista keksinyt.

Sitten sananen siitä radion käytöstä - Aluksi tuntui suht turhalta ajatukselta, kun ensimmäisten pelieni aikana olin nähnyt radioita lähinnä koristeina jengin tetsareissa. Kun nyt sitten tuli kuitenkin hankittua, mielellään kyllä hyötykäyttää. Ainakin meidän "varttuneemman" tutun porukan kesken on radiokuri pysynyt Kivikossa ja Paloheinässä hyvin, ja joo, on siitä radiosta hyötyäkin. Viime sunnuntaina yksi porukasta oli mukana vielä kipeällä nyrjähtäneellä nilkallaan, ja toimi pääasiassa tulenjohtajana ryömien suojaisasti keskikukkulalle ja merkiten muille kohteita

Myös elävästi tulee mieleen eräs rundi ajalta-ennen-radioita, Kivikosta - pääsin ripeään tahtiin etenemään vastapuolen aloituspisteelle ja sieltä edelleen vallin toiselle puolelle. Huomasin sitten jäljellä olevien vastustajien suunnittelevan aivan samaa, kiertäen selustaan. Oman sijaintini annoin hädissäni ilmi kun avasin tulen liian kaukaa, jonka jälkeen koitin karjua keuhkoni rikki viimeisen pressutalon sisältä jotta "kiertävät selustaan, takaisin omalle alotukselle". Siinä alkoi vähän jo tuskastuttaa kun takaisin jostain kaukaa kuului vaimeita "mitähä?" huutoja. Radio jo sillä kerralla olisi taannut paljon tyylikkäämmän voiton, kuin mitä nyt aikani karjuttua ja semillä pidäteltyäni vihulaisia

Kiitos Taajuus, täytyypä käydä katsastamassa uudelleen. Tuohan olisi mukava vaihtoehto kukkarolle.

Löytyykö tuosta ko. mallista myös toiminta ilman VOX:ia, ja näppäinlukko? Entä Roger Beep:in esto?

Kiitoksia sinulle jo paljon etukäteen!

Näppäinlukko on, kaikki ylimääräiset piippaukset saa pois päältä. VOXia en ole edes käyttänyt, kai sellainenkin siitä löytyy

Helskutti kun sitä radiota oikeasti tarvitsee. Itseäni aina mietityttää, että olenko ainut? Missä muut on? Mitä he tekevät? Minne kannattaisi mennä?(jne.) olen pitänyt radiopuhelinta pakko-ostkoksena jo jonkin aikaa.

Kyllä se on huomenna marssittava Clasulle heti duunin jälkeen! Se on nyt menoa pojat... (On tämä niin kertakaikkisen hauska harrastus, aina on uusia suunnitelmia!)

On päässyt tapahtumaan hirrmuinen tapaturma, nimittäin vanha ja luotettava Cobra PMR-110 radiopuhelimeni on mennyt sököksi kuljetuksessa; Ei suostu menemään enää päälle.

Silloin kun tuon hankin, oli ainoa rahanlähde viikkoraha porukoilta. Nyt on jo palkkatyö, niin varustus on päivittynyt useammassakin suhteessa. Nyt olisi uusi radio hakusessa, PMR446-sarjalaista ajattelin.

Eli, onko eri 446-malleilla mitään ratkaisevia eroja Call-tiluliäänen, ergonomian ja värin lisäksi? Suosituksia?
Tarkoitus on kuitenkin pitää radion hinta silti matalana, eli lähinnä alle 100e/pari. (Joka on nykyään sekin jo aika iso raha 446-sarjalaisesta)

Tähän mennessä olen katsellut vain Hamradion sivuja, mistä silmään on iskenyt Alanin ja Cobran ( Cobra MT-750-2VP - 79 € / pari ja Cobra MT-950 VP - 85 € / kpl) laitteet. Mitä "itkuhälytintoiminto" tarkoittaa?

Tuo Cobra MT-950 ja Alan ovat käytännössä poissuljettuja vaihtoehtoja, koska ovat kumpikin xx euroa per KAPPALE, kun MT-750 on 79e per pari. Löytyykö muita varteenotettavia vaihtoehtoja noiden lisäksi? Mielellään olisi hakusessa myöskin paketti, jossa kaksi puhelinta, koska tämä on myös tiimikohtainen hankinta.

EDIT:
Nyt löytyi ihan paikallisesta liikkeestä varteenotettava kilpailija: Freelink 500
Löytyykö kokemuksia?

Ulkokuorien lisäksi puhelimissa on ihan suorituskykyerojakin. En ole tarkkaan tietoinen miten iso ero huonon ja hyvän puhelimen välillä on mutta se on kuitenkin selkeästi havaittavissa. Oma ökypuhelin kuuluu aina selvemmin kuin halpikset ja kantamaakin on todennäköisesti joku 10-30% enemmän. Kun halpis lakkaa kuulumasta, on ökypuhelimen kuuluvuus vielä selkeä. Suorituskykyyn vaikuttavia eroja on lähetystehossa, vastaanottoherkkyydessä, äänenlaadussa ja virrankulutuksessa.

Kaikissa puhelimissa ei lähetysteho ole edes 500mw minkä standardi sallii vaan se on jätetty hieman pienemmäksi varmuuden vuoksi. Vastaanottoherkkyys on yksi erittäin oleellinen tekijä ja tässä monet halvat puhelimet ovat heikoilla. Poikkeuksia tosin on, tai ainakin oli. Vastaanottoherkkyyteen vaikuttaa antennin lisäksi vastaanottopiiri. Ilmeisesti halvimmissa puhelimissa on pääsääntöisesti samat piirit sisällä joten niissä eroja on lähinnä käyttöliittymässä ja antennissa. Antenni vaikuttaa myös lähetykseen siten, että paremmalla antennilla virrankulutus pienenee.

Yksi olellinen mutta monesti unohdettu seikka on äänenlaatu. Vaikka olisi kuinka herkkä vastaanotto ja tehokas lähetys niin ei auta jos puheesta ei silti saa selvää. Etenkin tämän ominaisuuden osalta kalliimmat puhelimet ovat merkittävästi parempia. Halvoissa puhelimissa on huonot mikrofonit ja kaiuttimet mutta lisäksi huonolaatuiset piirit joten ulkoinen monofoni tai kuuloke ei välttämättä auta.

Itse kyllästyin halpispuhelinten epäluotettavuuteen kosteissa oloissa ja muutenkin halusin suorituskyvyltään vähän paremman kapulan muutaman turhauttavan kokemuksen jälkeen. Tosin pisin kuuluvuus/euro on todennäköisesti kaikkein halvimmassa mallissa. Tässä tapauksessa ostamalla paljon halpaa ei kuitenkaan saa samaa kuin ostamalla yhden kalliin.

Tässä vielä hieman vanhahko vertailu jonka löysin:
http://www.radiohullut.net/index.php?page=pmrtesti

Minullakin on tuollainen Exibelin pari Ohlsonilta, ihan hyviltä vaikuttaa, kaikki piippi äänet saa pois vaikka sitten ohjekirjan avulla.

Meillä on ollut pelinjärjestyskäytössä Cobra PMR110, sitten jotain Alanin halpismalleja ja kaksi kappaletta Alan 456R-mallia, yhteensä 12 puhelinta. Jälkimmäinen on selkeästi havaittu ylivoimaiseksi, jopa raivostuttavalla tavalla, kun sillä saa yhteyden halvempaan puhelimeen, muttei toisinpäin. Puhelimen etuja on myös isompien, halvempien paristojen käyttö, joka säästää paitsi rahaa, tuo myös pirusti lisää käyttöaikaa.

Ajattelin tähän kirjoittaa, en viitsi uuttakaan aihetta tehdä.
Eli käsissäni on Cobran MT200 puhelimet (2kpl). Noihin pitäisi jostakin saada headsetit, mutta tuossa puhelimessa on vain yksi plugi (olisiko 2.5mm) tuossa puhelimen päätyosassa. Tuosta vaikean kaavan päättelyllä selviää että headsetin pitäisi olla yksipluginen, jossa tulisi mikki ja kuuloke samaan. Moista en löytänyt mistään, joten olisiko kenelläkään mitään hajua, mistä löytyisi?

Cobra taisi uusia nuo liittimet uusiin malleihin. Voipi olla vaikeaa ainakin aluksi löytää sopivalla liittimellä olevaa headsettiä. Sopivalla adapterilla onnistuu vanhempien headsettien käyttö. Tai jos kolvi pysyy kädessä niin kyllähän liittimen voi itsekin vaihtaa.

Joo, löysin jo headsetin, vieläpä halpaan hintaan.

Kiitoksia kuitenkin!