Mä olenkin soveltanut tätä taktiikkaa niinkin pitkälle, että viholliset eivät olleet tarpeeksi ja ammuin vahingossa omia.

Jos se katsoo sinua päin, se on oletettavasti VIHOLLINEN.

Mä kerran ammuskelin eka pari omaa, sitten sain pari vastapuolenkin pelaajaa. Mun mielestä ihan hyvä taktiikka, ainakin sain ampua muita.

Joo ja sit ku Mc hammer tulee vetää parit varvit nii meno vaa paranee, can't touch this..

Fix'd. Armenia kirjotetaan isolla.

Hei! Lainauksen muokkaaminen siten, että sen sisältö vaihtuu on pers**stä. Tahalteenko se piti väärin ymmärtää? Spectatorilla vaan meni i ja j sekaisin. Aivan selvästi tarkoitti armeijaa.

Oho, joo nyt itsekin huomasin tuon virheen, että i ja j meni sekasin.

Kuten ehkä huomasit, ilmoitin muokanneeni lainausta paitsi kirjoittamalla sen, myös lihavoimalla muutetut sanat. Jotain epäselvää?

Ja käsite "Noudatan armeijan toimintamalleja!" kertoo varsin paljon taktiikasta. Niinkuin tämä ketju kokonaisuudessaankin.

No jos nyt joku heittää jotain turhaa roskaa tänne niin eikai sitä täydy kasvattaa itse lisää?

"Heittää jotain turhaa roskaa" tähän ketjuun? Älä naurata

Koko ketju on täysin turha.

Koskila on ammattilainen.

Ainakin PV:n haukkumisessa.

Keksisköhän joku jonkun hienon viestin, jolla tää ketju saataisiin takaisin raiteilleen?

Hit 'n Run - Taktiikka jota ei käytetä kovinkaan paljon silloin kun pelillisesti pitäisi.

Toimii lähinnä skenaariopeleissä ja suositeltavaa varsinkin Vietnampeleissä. Harvemmin kuitenkin nähty käytännössä toteutettavan. Jostain syystä Pertti Perussoftaajan selkäytimeen on jäänyt se toimintamalli että isketään vihollisosastoon, vaikka alivoimalla, ja eliminoidutaan siihen puunjuurelle lipas tyhjänä.

Tarkoituksena kun olisi väijyttää isompi osasto -> ampua muutama sarja kohti vihollista (haavoittaen / eliminoiden muutama) -> perääntyä ennen kun vihollinen saa organisoitua vastahyökkäyksen -> toistetaan myöhemmin uudelleen jossain toisessa paikassa.

Varsin tehokas esim tarkka-ampujalle. Kuten kaikki tietävät, vastaa TA:n pelote airsoftissa samaa kuin strateginen ydinase reaalimaailmassa.

Jees, itekin olen ihmetellyt tuota airsoftaajien tapaa jauhaa miehet viimeiseen asti läpäisemätöntä, ylivoimaista vihollismassaa vasten. Yleensä käytössä on perinteinen hyökkäys suoraan edestä.

Itse skenaarioissa kaipaisin organisoidumpaa hyökkäystaktiikkaa osapuolilta. Miksei käytetä radioilla varustettuja tiedustelupartioita (2-3 miestä, 2-3 partiota), jotka ensin tunnustelevat edes vähän että mitä on vastassa? Sitten joukkue tai pari kosketukseen ja lopuilla iskua sivustaan tai ohi vihollisesta? Tai ylipäätänsä vähän tehokkaampaa ryhmien & joukkueiden välistä toimintaa. Saisi taisteluistakin mielenkiintoisempia, esimerkiksi sitten Bergetissä.

Kun ei vaan yleisesti koulutustaso riitä. Suurinta osaa softaajista näiden asioiden opettelukaan ei kiinnosta, kun huvin saa siitäkin, että juoksentelee vain ja ammuskelee.

On näitä organisoidumpiakin pelejä Suomessa ollu. Niistä tieto vaan ei yleensä tule suuren yleisön tietoisuuteen.

EDIT: Lisäksi se on asennevammaiselle nuorelle hyvin suuri ongelma, että joku sanoo mitä MUN, siis MUN, joka tästä pelistä on MAKSANU, pitäis tehdä!

Käsittääkseni aika moni on kuitenkin varusmiespalveluksen käynyt, eli ainakin jonkinlainen käsitys touhusta pitäisi olla.

En ole oikeasti nyt edes pessimistinen, tai sarkastinen sanoessani, että ei se kyllä mikään tae vielä ole.

Niinnojoo, oma otantani pohjautuu lähinnä sinne osaavaan puoleen, en tiedä tykkimiehistä ja muista kyllä...

Enemmän mä luotan ihmisen perusjärkeen, kun armeijataustaan näissä airsota-hommissa. Tötteröitä on näkynyt kyllä ihan aselajista, tai reservinarvosta riippumatta. Tietty saattaahan siinä jonkinlainen keskiarvon nousu näkyä, jos tosi iso otanta otettais, mutta en jaksa uskoa, että mitään kovin ratkaisevaa eroa on vaikkapa sissin, spollen, tai tykkimiehen kesken.

Niinno, meidän poppoossa homma komentoportaasta alas on ainakin toiminut ja koulutus mennyt perille. Jos siis olettaa, että moisen oppiminen on joka paikassa samalla tasolla, oletan että kotiutuneet reserviläiset osais yhä kuulapelissäkin toimia samalla, varsin tehokkaalla tavalla.

Ainakaan minun aikaan(2001) ei tykistössä TASI-systeemejä juurikaan näkynyt ja seuraukset näkyivät koulutustuloksissa. Ne muutamat ja harvat paukkupatruunaharjoitukset oli naurettavaa pelleilyä katsojan roolista tarkasteltuna kun maastoa ei käytetty, sivuttaissiirtymiä ei näkynyt, ristitulta ei hyödynnetty, parempia ampuma-asemia ei etsitty, ammuttavan kohteen osapuolesta ei aina ollut selvyyttä, jne. Pääasia että pauke oli kova. Aika käytettiin P-kauden jälkeen 99% tykillä ampumisen opetteluun mistä en yhtään laittaisi kuitenkaan jalkaväkikoulutukseen koska aikaa ei liikaa koulutukseen ole.

Myöhemmin näkemissäni TASI-harjoituksista kuvatuissa videoissa toiminta ja koulutus on ollut pääasiassa ihan kelvollista ainakin omiin kokemuksiini verrattuna. Tämän perusteella voisin sanoa, että ainakin freeplay-simulaattorikoulutusta saaneilla ja saamattomilla henkilöillä on osaamisessa iso ero. Tykistössä ja muissa tukevissa aselajeissa palvelleet eivät tätä koulutusta ole saaneet ja on ihan oikeasti syytä olla varuillaan näiden kavereiden kanssa jos tositilanteeseen heidän kanssaan joutuu. Ei se TASI-sotiminenkaan varmasti kaikista osaajia tee, mutta mahdollisuudet oikeiden asioiden oikeaan oppimiseen ovat huomattavasti suuremmat.

Komentoportaan osana ja organisoidusti toimiminen tietenkin opitaan tykistössäkin mikä on ehkä Intin suurin lahja suomalaisille airsoftaajille. Ei puutu kuin ne johtajat jotka jaksavat ja osaavat hommaa alkaa organisoimaan. Ei tarvita kovinkaan montaa ongelmatapausta joukkoon, että toisten käskeminen alkaa ottamaan päähän, jos välineinä on vain suostuttelu ja palkkana hyvä mieli.

Nyt täytyy kyllä ihan oikeasti kysyä, että mitenkä tämä nyt liittyi mihinkään? Jos lajia on harrastanut vuosia, niin mun mielestä parilla TASI-harjotuksella ei siihen ole kyllä kauheasti vaikutusta. Ja onko organisaation osana toimiminen todellakin 6kk intin aikaan saannos, vai olisiko iän tuomalla maltilla ja itsekeskeisyyden lievenemisellä jotain tekemistä asian kanssa?

Tietysti jos oletetaan, että otetaan henkilöitä, jotka eivät koskaan ole harrastanut airsoftia ja laitetaan heidät sitten intin jälkeen sotimaan keskenään kuulapyssyillä, niin eroja saattaisi näkyä. Useimmat harrastajat on kuitenkin tainnu alottaa jo siellä 13-16 ikävuosien kieppeillä.

Ainakin osalla iäkkäämmistä harrastajista, jotka eivät ole intissä käyneet, on välillä tuntunut olevan vaikeuksia totella kaveria - varisinkin jos se oma tehtävä ei oo just se mitä ite haluaa.

Tarkennetaan hieman mitä halusin sanoa. Eli näkisin armeijan vaikuttavan airsoftaamiseen enimmäkseen kurinalaisuutta ja joukon osana toimimista parantaen. Sitten jos on ollut hyvät kouluttajat ja hyvää koulutusta niin taktinenkin osaaminen voi kehittyä. Armeijan taistelukoulutus ei sinällään sitä olennaisinta, eli pelisilmää, paljoakaan paranna koska toistoja ei tule paljon mitään verrattuna airsoftin harrastamiseen. Armeijassa on kuitenkin se hyvä puoli, että TASI-harjoituksissa saattaa olla joku antamassa palautetta ja korjaamassa virheitä toisin kuin tyypillisessä airsoft pelissä. TASI:sta meuhkasin siksi, että en ole törmännyt laadukkaaseen koulutukseen lähinnä kuin niiden käytön yhteydessä. Mutta fakta on, että siellä opetetaan ihan oikeasti käyttökelpoisia asioita joita ei aina välttämättä tule itse ajatelleeksi ja keksineeksi. Tämä tosin varmaan pätee lähinnä johtajakoulutukseen, mutta armeijaa se on sekin. Tietty joku asioista perillä oleva voi nämä asiat opettaa jo ennen armeijan käymistä. Välissä puhuin yleisesti freeplay-simulaattorikoulutuksesta jolla tarkoitin myös airsoftia, tietokonepelejä ja paintballia, kaikkea joka parantaa pelisilmää. Eli jos on esim. airsoftitausta niin se hyväkään armeijakoulutus ei siinä päällä näy enää kovin merkityksellisesti. Eli pointtini on se, että armeijan käyminen ei automaattisesti tarkoita että osaa jotain, mutta sieltä on mahdollista tarttua paljonkin hyödyllistä osaamista mukaan jos sattuu oikeassa paikassa palvelemaan.

Jos armeijaa käymättömän laittaa armeijan käyneiden sekaan niin kyllähän se siellä seassa menee ihan hyvin jos ei mitään asenneongelmia satu omaamaan. Mutta jos asetelman kääntää toisinpäin niin tuskin se armeijan käynytkään yhtään paremmin joukosta erottuu vaikka näiden kahden erilaisen joukon toiminta varmasti eroaisikin toisistaan. Käytännössä tämän pystyin ihan omin silmin Bergetissä näkemään. Joukko tekee kaltaisekseen. Kyllähän sitä voi itse miettiä kuinka kurinalaisesti ja tehokkaasti sitä pystyy toimimaan pelissä jossa ei ole johtajia, komentoketjuja, suunnitelmaa, jne. tai kuinka helppoa se on jos ne on ympärillä muiden toimesta järjestetty. Se on kyllä selvä, että iän myötä ihmisten itsetunto paranee ja toisten käskyihin osaa suhtautua rationaalisemmin mutta ainakin oma kokemukseni on, että jotain lisää armeijakoulutus kuitenkin soppaan antaa.

Oma tyylini on improvisointi. Peli alkaa niin yleensä juoksen 50m vihollisesta ja siitä eteenpäin riippuu alanko ottamaan vihollisia pois siitä vai kierränkö vai juoksenko vaan päälle. Riippuen mitä tulee päähän.

Jos tulee kuula päähän, niin yleensä pitää poistua offarille.

Mun taktiikka on että en ikinä tunnusta osumia. Toimii joka kerta.

...mutta ei ole rehellistä, hauskaa peliä...

Ainoastaan voitto merkitsee. Ei oo niin justiinsa, onko hauskaa vai ei.

Viikonloppupeleissä ainakin on tarkoitus pitää hauskaa...

Eikä ole. Suomen airsoftin maailmanmestari kyllä tietää mitä sanoo.

No jes!

Nyt on Jasua trollattu oikein olan takaa. Jottei ihan OT:ksi mene niin sanotaanpa oma taktiikka.
Aloitan pelin rauhallisesti offarilla jutellen. Leveilen siellä, miten olin kerran tiputtanut koko vastustajan tiimin ja puolet omasta tiimistä.

Paras taktiikkahan on ampua vihollista päin niitä muovikuulia.

Tuo on muuten harvinaisen totta!