Älkää toki unohtako sitä "pornolehti maahan, kävele viereen ja ammu tätä lukevaa pahista päähän" -taktiikkaa!

Päätavoite pelissä: Ampua enempi vihuja kuin mitä he onnistuvat ampumaan sinua. Tulivoima on ylivoimaa, jos saat tarpeeksi palloa ilmaan tarpeeksi lyhyessä ajassa voit helposti pärjätä useammallekkin kohteelle.

Mä yleensä laitan avonaisen Coca Cola -tölkin maahan ja sitten janoisat viholliset menee juomaan siitä. Herkkujuomaa lipittävät hölmöliinit voi sitten ampua yhdellä lippaallisella!!!!!! Toimii aina.

Alkoholijuomat tepsivät suomalaisiin vielä paremmin.

Ainakin meihin täysi-ikäisiin. Cola ja energiajuomat vetää puoleensa näitä nolife kakaroita(mua ei lasketa enää tähän porukkaan). Paras taktiikka siksi olisikin laittaa kossukola maahan ja jäädä odottelemaan .

Paitsi et suurriistaa metsästetään wanhalla viskillä.

Eihän Suomen airsoft-skenessä ole juuri muita kuin kakaroita. Itse en ainakaan tykkää pelata muiden täysikäisten kanssa, koska heistä ei irtoa niin hyvin frägejä.

Ollaan aina silloin tällöin oman porukkamme kanssa kokeilleet 3vs12 pelejä. Siinä oppii hyvin pelaamaan vaikka yleensä tietää, että luultavasti häviää. Tulella ja liikkeellä on joskus kyllä voittanut tuo kolmen joukkue. Yks hämää tulituksellaan ja perääntyy pikku hiljaa, kun kaksi muuta yrittävät kiertää nopeasti toisen joukkoeen taakse.

Tosiaan! tällänen 14v jätkä tulee ja tyhjentää pullon ja sammuu. Sitte sä tuut ja raahaat mut offille. Mitä jos joku kysee, että miks toi "nukkuu"?

Ollaa kavereitten kanssa joskus arvottu joukkueet. tietenki tuli 1 vs 7 matsi. ite olin isommassa joukossa. kyllä se aika hyvi pärjäs, ku vaa juos pakoo minkä pitkistä jaloistaan pääs.

Itselläni on ainakin yksin jäädessä tapana yrittää yllättää viholliset. Siis ei kämppimällä, vaan rynnäköllä. Moni pelaaja saattaa olettaaettä nuorempi pelaaja jää kämppimään, mutta rynnäköllä voi päästä yllättämään.

Parempi vaan noudattaa etikettiä ja jäädä kämppimään. Harvoin vastustaja paljoa hätkähtää jos yksin jäänyt vihu syöksyy kohti nappi pohjassa. Avaavat vain tulen ja olet kuollut.

Meillä päin tapahtui pari kerran niin, että ei oltukkaan 1 vs 1 vs 1 deathmatchia vaan 2 vs 1 niin kaverit olivat vallanneet talo alueen ja minä olin kiertänyt pellon ojien kautta puu talon sivustaan.
Eivät olleet huomanneet minua ja tulivat molemmat betoni talon takaa hitaasti hiipien.
Otin takataskusta vireessä olevan vemppu lokin ja ammuin toista jalkaan.

Toinen ei huomannut mistä kuula tuli joten juoksi nopeasti Fiatin taakse.
Lopuksi se sitten päätyi siihen kun otiin Uzin selästä ja hän ampui sarjalla olkapäähän.

Mutta siis alivoimallakin voi pärjätä itseään parempia vastaan. Muistakaa se

Airsoftissa ei voi kuolla ainakaan vihollisten ampumiseen. Siihen eliminoidutaan.

Tarkoitin sitä, että vihollinen harvoin olettaa pelaajan käyttäytyvän näin. Monesti juuri aliarvioidaan se viimeinen, nuorehko pelaaja.

Ja mun mielestä on helkutin ärsyttäviä pelaajia ne, jotka jäävät kämppimään. Varsinkin nyt talviaikaan, kun pimeä tulee n. 15.30. Jos pelit alkavat noin klo 12, kämpperin vaikutus peliajassa on melkoisen merkittävä. Mua ainakin ärsyttää etsiä metsästä sitä viimeistä pelaajaa, vaikka voisi pelata koko ajanäksönrikkaasti. Sen takia CQB on hauskempaa, kun ei ole niin paljoa lääniä.

Ihan höpsöä moinen airsoftin pelaaminen, kannattaa vaan leikkiä sotaa, käyttäytyä epätehokkaasti ja korvata shemaghit ja nasselaukut kunnon sotakamalla. Tämmöset keskustelut on kohtalaisen turhia, ellei komediaks lasketa, harvassa on ne jotka oikeesti osaa yhtään mitään taktiikoita leikeissään soveltaa.
Airsoft kuula pyssy peli on sellasta sähellystä et ihan sama onko 100 vs. 12 Deathmäts tai jotain, yhtä sekavaa ja hassua se silti on, taktiikoista mitään tule.

Idea onkin siinä, että alivoimalla harvemmin hyökätään/rynnäköidään, siitä syystä, että sut on niin helppo napsia siitä. Toki se on odottamatonta, mutta myös tyhmää.

EDIT// Ja tämä oli vastaus BuLordin viestiin, ei WeedMeisterin.

No siis ideana itselläni on se, että saa pelin nopeasti lopetettua. Rynnäköi vihollisen bunkkeriin, ampuu niin monta kuin ehtii. Minä katsos yritän olla kohtelias offarilla istuviin, ja jättää sen metsän tiheimmän kuusen rauhaan.

Roska: No olihan sitä pilkkua pakko viilata, kun noin ihanteellinen paikka sattui eteen

No älä nyt jaksa

Itse käytän hit&run taktiikkaa melko usein. (tosin muutenkin kuin alivoimalla) Hiivin aluksi jonkun lähelle siten, että tulee yksi tai useampi varma laaki. Tämän jälkeen en mielellään jää paikalleen ja yritä ampua vähemmän varmoja, vaan otan jalat alle...(joskus jopa jää harmittamaan, kun olisi kuitenkin ehkä voinut osua, jne)
Ideana siis, että vihollinen ei ehtisi ampumaan kunnolla takas. Kun on päässyt tarpeeksi kauas(mikä on kuula-sodassa helppoa) on aika kääntyä takaisin ja tulla toisesta kohtaa.

Sanoisin että Hit & Run, mutta pienellä joukolla kasaantuu yhteen paikkaan ja tekee security wheelin (suojausrengas) mikä on 360 astetta.

Näin saamme kaiken mahdollisen "tulivoiman" keskitettyä isolle alueelle.

Grinchin suojausrengas-taktiikka meni kyllä itelläni täysin yli hilseen, mutta enpä olekaan mikään kovin suuri sotastrategi.

Panet äijät ympyrään ja jokainen katsoo omaan suuntansa ja kuuntelee ja haistelee sekä tarvittaessa ampuu.

Eli perinteisin termein siilipuolustus.

näin juuri, mutta virallisesti kutsuttu "security wheel"

Täälhän on vaik mitä taktiikkaneroja olevinaan. Missä oikein pelaatte? Ois kiva törmätä, ei tähän mennessä ole tullut vastaan kuin taapoilevia lapsia.

Halusin kirjottaa oman näkemykseni alivoimalla taistelemisesta, mitä tuli viestiketjua lukiessa mieleen tuossa "hit & run" kohdassa. Tämä ketju on aika kevyttä tekstiä, joten pidän oman pätkänikin lyhkäisen ytimekkäänä. Ja vaikka muutama asia onkin varmasti monelle itsestään selvä, ei aloittelijat ja muut noviisit välttämättä ole kaikkea sisäistäneet tai ottaneet huomioon..

Eli "Hit & Run" on suomenkielellä sissisodankäyntiä. Vihollinen ei voi taistella, jos ei se näe toista osapuolta. Yksittäinen hyökkäys ja vetäytyminen lukumäärältään isomman joukon kimppuun on kertaalleen tehtynä tehokas ja usein menestyksekäs tapa toimia. Vihollisen lukumäärä pienenee, ja vaikka hyökkäyksellä ei saavuteta isompia tappioita, tuo se vihollisen lukumäärän lähemmäs omaa pientä ryhmää. Huono puoli yksittäisessä hyökkäyksessä on se, että vihollinen lähtee usein takaa-ajoon. Eli poistumisreitti ja tapa pitää olla hyvin mietitty ja suunniteltu ennen hyökkäyksen toteuttamista. Poistumista tulikontaktista voi käyttää myös ansana. Vihollinen jahtaa pientä ryhmää ja ei huomaa itselleen huonoa asemaa. Lopputuloksena joko väijytys, tai vaikkapa ristituli-asemat.

Muutama muu hyväksi havaittuja menetelmiä pelitilanteessa, pelatessa pienellä ryhmällä tai alivoimalla. Houkuttimet. Yksittäinen pelaaja tähystää ryhmästä erillään, eikä erityisemmin yritä maastoutua. Tarkoitus ei ole saada vihollista ampumaan kohti tähystäjää, vaan tähystäjä on vaarattoman näköinen kohde, kantaman ulkopuolella, ja pitää rintamasuunnan vihollisesta pois päin. Noin 80 astetta. Tähystäjä kääntää päätään ainoastaan vihollisesta poispäin, mutta tarkkailee silti silmäkulmasta vihollisen liikkeitä, ja pitää itsensä turvassa. (vastustajan silmin tämä näyttää harhauttavan paljon perus "puolihuolimattomalta sunnuntai softaajalta", joka ei turhaan maastoutumisesta pingota, tai jaksa liikkua kivasta pikku kuopastaan.) Vihollisen kiertäessä tähystävän pelaajan asemaan, voi muu ryhmä olla jo sivustassa, ja ottaa tuliylivoiman. Lisäksi "tollo-tähystäjä" taktiikka toimii myös yksin pelatessa, ja antaa helpon maalin ampua. Vihollinen näkee tähystäjästä pään, mutta ei asetta. Tämä yleensä on merkki ettei vihollista ole vielä havaittu. Kun otollinen hetki saapuu, tähystäjän rintamasuunta muuttuu ja hän nostaa aseensa salaman nopesti tähtäysasentoon, ja lähettää kuulaseinän kohti juuri suojastaan etenemään lähtenyttä vihollista.

Muistisääntönä omassa sissitoiminnassa airsoftin osalta on toiminut: "Hetkellinen tuliylivoima vihollisesta". Eli vaikka vihollisia on 50, ja oma ryhmä on syystä tai toisesta kutistunut 10 taistelijaan, voi 10 taistelijan ryhmä helposti nitistää alle 6 pelaajan ryhmiä, tai yksittäisiä viholliskohteita, jotka ovat vihollisen pääryhmästä erillään. Näin vältetään havaituksi tulemista, ja toistuva hyökkäys voi olla mahdollinen, kunhan hyökkäys tulee eri suunnasta.

Edellä mainittuja voi soveltaa yhdessä tai erikseen, ja sulauttaa omiin suunnitelmiin. Osa omasta ryhmästä hyökkää vihollisen pääryhmän ulkopuolisien taistelijoiden kimppuun, jolloin alkaa takaa-ajo. Muu ryhmä väijyttää perässä tulevan joukon, kun liikkuva osasto kiertää oman ryhmän takaa uuteen hyökkäysryhmitykseen, nyt suoraan edessä olevan vihollisen sivustaan. jne. Yksinkertaisimmillaan kuitenkin, pienemmän ryhmän on oltava liikkuvampi ja "viksumpi" kuin suuremman ja tulivoimaisemman vastustajan. Ja hetkellinen tuliylivoima toimii vain jos se on hetkellinen ja yllättävä. Vetäytyminen tarpeeksi aikaisin ja oikealla tavalla on myöskin yksi taiteenlaji, jota allekirjoittanut hioo vielä itsekkin, jo monta vuotta harrasteneena.

En haluis vittuilla nyt kauheesti, mutta mikähän "virallinen termi" tuokin on, kun sitä ei tunne edes interwebissä yksikään lähde sillä merkityksellä mitä sinä meinaat.

Siilipuolustukseksi tuota on suomen kielessä kutsuttu.

Tuo Zero_G:n viesti pitäisi näyttää jokaiselle joka menee Vietnam-skenuihin VC:n puolelle, tulisi mukavasti fiilistä peleihin.

Roska en ottanut pahalla sainpahan termin suomenkielisenkin version.

Rey Martinezin kirjassa "Six Silent Men" puhutaan security wheelistä eli juuri tuosta siilipuolustuksesta. Tämä sekoitti.

imartelevaa. Tekstiä saa käyttää, kunhan kertoo minullekkin sen käyttötarkoituksesta.. ja runttaa sen parin oikoluvun ja korjaa nuo muutamat kiireiset, ja ajatuskatkoiset lauserakenteet. (heh, seliseli)

offtopic: Tuon sorttista meininkiä on toivottavasti luvassa, eli modernisoitua sissisotaa, Blackwater Diaries pelissä kesällä Oulussa. (peli suunnitteilla, ja toivottavasti myös toteutumassa.) Siitä innostus tutkia ja soveltaa sissitaitoja airsoftin maailmaan.

Kun pelaa alivoimalla ei kannata turhaan hätäillä. Itse ainakin yritän aina toteutaa taktiikkani rauhassa, kämppimään en ryhdy mutta on se aina mukavaa yllätää "takaa-ajaja" joka on jo sisäistänyt ajatuksen siitä että peli on voitettu ja kurkkii sinne tänne etsien sitä viimeistä vihulaista.
Esimerkkinä viimeisimmässä viikonloppupelissä pienempi porukka oli laitettu puolustamaan huonetta johon suurempi hyökkäsi. Seinässä sattui tietysti olemaan reikä josta yksi ainut hyökääjä pääsi tyhjentämään koko huoneen. Itse olin mennyt ennen pelin alkua piiloon lattialla lojuneen rojujen seassa ollen pressun alle. Kun hyökkääjä tuli sisään pystyi pressun pienestä aukosta ampumaan huomaamatta, kun vaimentimella varustettu socom vielä oli sopivan hiljainen, syntyi tulosta (ei mielestäni kämppimistä pelimuodon takia).

Muistan kun joskus viikonloppumätöissä piti metsästää sitä viimeistä vihollista, joka kykki aina jossain puskassa tai tulleensa huomatuksi juoksi johonkin ihan perseeseen karkuun. Se ei ollut edes jännittävää, lähinnä vain vittumaista. "Noniin, tules nyt esiin että saadaan seuraava peli käyntiin."

Meilläpä oli sama homma eilen. Kaikilta alussa eliminoiduilta meni hermot jo lyhyemmästäkin ajasta. Jätkä pinko pakoon kuin apina tiikereitten seas. Ihan tiedoks näille "sisseille", jotka pitkittää peliä sillain, että veemittari räjähtää yli rajojen: miettikää muitakin kuin itseänne.

No helpoin tapa tuollaisten varalle on viikonloppupeleissä vaan tylysti huutaa joko tietty aika jonka jälkeen peli päättyy tai huutaa peli samantein poikki. Turhaa sitä on yhtä miestä metsästää ja kuluttaa peliaikaa siihen.

Toimii.

Eikä pakoon juokseminen ole taktiikkaa, se on vain väistämättömän pitkittämistä.

Viime kesänä jahdattiin tälläistä karkuun juoksijaa 45 min. Alkoi siinä kaikkia pikkusen vituttaa ja lähettiin kävelemään offarille päin ja aateltiin huutaa peli poikki. Sitten tuurilla kattelin sinne melkeen sadan metrin päähän ja huomasin kun kyseinen tyyppi kävelee. "Huomaamattomasti". Keskellä aukeaa. Nopeesti perään ja päästään johonki 40:n metrin päähän ku kaveri huomaa meidät ja lähtee taas pinkomaan karkuun. Eihän se siinä aukealla kovin pitkälle päässy ku 6 pelaajaa tyhjentää vitutuksen saattelemana lippaansa kaverin selkään. Selitys pakenemiselle oli "ku mä näin teiät koko ajan ni päättelin kiertää teiät täältä."

Mut voihan se piileskely ja odottelu olla ihan toimiva taktiikka alivoimalla, esimerkkinä viime lauantain peli. Toinen osapuoli (15 henkeä) puolusti kalliota. Meidän puoli (10 henkeä) hyökkäsi. Mentiin puskan suojassa siihen kallion reunaan odottelemaan. Jotain elämöintiä siitä reunasta kuului, huuteluakin. Sitten kallion reuna hiljeni. Lähetiin taktisesti jonossa kulkemaan kallion päälle. Kurkin siitä reunalta kallion päälle - ei ketään. Melkeempä koko meidän porukka oli kallion päällä kun meidät huomattiin. Puolustajilla oli mahtavat 2 tyyppiä varmistamassa kallion reunaa. Ammuskelu alkoi molemmin puolin, pari ensimmäitä puolustajaa saatiin pois pelistä helposti ja etenimme kallion päällä tappioitta. N. 20 metrin jälkeen törmäsimme pariin oman puolen pelaajaan, jotka olivat tyhjentäneet kallion toisen reunan. Kallio vallattiin ammuskelun alettua n. viidessä minuutissa tappioitta. Oli aika fiilis sen jälkeen.

Puhtaasti tehokkaan pelaamisen näkökulmasta ei ole mitään järkeä itseään eliminoida taistelemalla epäedullisessa tilanteessa vaan tällöin on järkevintä juosta karkuun ja alkaa kehittelemään jotain jolla saisi tilannetta paremmaksi itselleen. Kaikkien pelaajien peli-ilon kannalta karkuun juokseminen on kuitenkin täysin vammaista touhua jos olet se viimeinen pelaaja jäljellä jota kaikki muut jahtaavat. Tällaisessa tilanteessa on oman kunnian ja muiden peli-ilon kannalta järkevintä vain eliminoitua näyttävästi jos ei näytä siltä että mitään konkreettista saat aikaan 5min. sisään.

Taktinen peräytyminen on hyvä ja jopa tunnelmaa nostava tapa isommissa peleissä ja milsim-peleissä joissa yhden kaverin feidaaminen ei tarkoita tykin ruuan tai tarkoituksen mukaisen toiminnan loppumista kokonaan. Etenkin milsim-peleissä yksinäisten pelaajien kuuluisi välttää kontaktia ja etsiytyä omien seuraan sen sijaan, että alkaisi frägejä jahtaamaan. Yksinäiset sudet ovat jopa tunnelmaa latistavia ellei kyse ole jostakin tarkka-ampujasta tai tiedustelijasta, mutta näitäpä ei pitäisi vihollisen huomata muutenkaan. Realismia tavoittelevissa peleissä kamikaze sooloilijat ovat vain ärsyttäviä, harvoissa tapauksissa edes jollain lailla tehokkaita. Tietenkin jossain Vietnam tai WW2 tyynenmeren skenuissa nämäkin saattaisivat ehkä tulla kyseeseen.

Karkuun juokseminen ei ole taktiikka.

On se jos sen suunnittelee... Mitenkä muuten Prison Breakis äijät juos sielt karkuun? Jep, suunnitelman avulla. -.-

Paremmin.

Yleensä se ainakin meilläpäin menee kämppimiseks alivoimalla pelaavilla. Itekkin siihen syyllistyny olen.

Yks kerta tosin oli aika unohtumaton, olin kahestaan jälellä kaverin kans, vastassa oli vihollisia muutama enempi. Seurailin niitä aikani, sit oli pakko jäähä paikoilleen johkai mehtäkoneen tekemään uraan. Viholliset oli vasemmalla puolen, ne hoksas kaverin siellä eessä. Oli siinä veikeä maata, kuulaa lensi yli varmaan kilokaupalla. Rauhassa kuitenkin jaksoin ootella, että viholliset tuli lähemmäks. Sitten ku alko olla tarpeeks lähellä, tempasin ylös ja sain oikeen kivasti frägejä. Njähjäh.

Tuota naurettiin offarilla pitkään.

Meillä hautaavat aina muutaman kaverin heinäin alle.

Omia kokemuksia:

Olin kolmen kaverini kanssa pienessä bunkkerisa, selvää vihollisylivoimaa vastaan. Siinä sattui käymään niin, että kaverini yksi toisensa jälkeen putosivat pelistä, ja jäin yksin epätoivoiseen taisteluun, pelkkä pistooli apunani. Juoksin hädissäni pois bunkkerista, kun viholliset alkoivat hengittää niskaan. Pääsin juoksemaan läheisen puun taakse, ja viholliset eivät onnekseni olleet nähneet minua. Sain ladata lippaat rauhassa, ja valmistautua henkisesti.

Tämän jälkeen, kun olin miettinyt suunnitelman jokaista yksityiskohtaa myöten, lähdin ryssimään pistooli laulaen vihollisia kohti, tai ainakin sinne, missä muistelin vihollisten olevan. No, eihän siellä ketään ollut, ja tein vrheen; aloin miettimään tätä keskellä aukeaa, ja silloin PAM! Olin poissa pelistä, damn.

Täälläpäin yks tarkka-ampuja taisteli "alivoimalla" kolmea vähän nuorempaa vastaan, joilla oli 2 sähköpyssyä ja pistooli. Tämä porukka käveli kuitenkin aivan kasassa, ja "snipu" onnistui pudottamaan nämä kahdella kuulalla. Kyllä siinä offarilla repeiltiin, kun kuulu kentältä ensin "thuf", ja sitten samaan aikaan kahden suusta "OSUMA!"(kuula oli jatkanut matkaa toisen varusteista). Kolmas tuli sitten toisen "thuf":in perästä.
Opettavainen esimerkki siitä miksi ei kannata kulkea kasassa. Mentiin sitten ali-tai ylivoimalla.

Jos pelissä jää yksin/pieneen porukkaan on järkevintä edetä rauhallisesti ja jäädä vähän väliä johonkin piiloon ja tarkkailla tilannetta. Alivoimalla kun on paljon helpompaa saada vihollisia tähtäimiin ja ylivoimalla pelaavat usein miltei kävelevät ympäriinsä etsiskellen vihollisia.

Jos pelipaikalla on paljon tilaa edetä ja paljon piiloja, ei 1vs5 ole millään tavoin vaikeaa, jos vain pysyy rauhallisena eikä hätiköi.