Jos on hyvä pelaaja, niin pärjää ilman virityksiäkin ja kiikaritähtäintä.

Voi muuten miettiä että jos kerran virirajat on liian alhaiset niin miksi ihmeessä melkein joka toiselta tuntuu löytyvän jonkinlainen xnipa. Jos 3J:n aseella pelaaminen on kerta niin perseestä niin kannattaisi varmaan siirtyä sähköihin, koska tark'ampujia riittää muutenkin.

Puhtaasta kokemuksesta sanon että se 0,43g on liian kevyt kuula 3J virityksille. Ja 0,88g taas liian painava. 3J tehoilla ja 0,43g kuulalla ase oli huomattavasti epätarkempi mitä samaisilla kuulilla ja 2,5J tehoilla.

Kannattaa ottaa huomioon se, ettei ole olemassa hyvälaatuisia 0,43g kuulia.

Niin, ite olen huomannut juuri tuon, että 0,28/0,3/0,33g luokissa kuulat ovat kaikkein tasalaatuisimpia ja ovat ainakin minulle riittäviä. Minulle piisaa se, että saan ammuttua ehkäpä hiukan kauemmas kuin moottoripyssypelaaja ja että kuula lentää nopeasti, jotta se on vaikeampi väistää. Ja tämä siksi, että ryhmän/TST-parin kanssa menen, joten ampumaetäisyydet ovat aika lyhyitä. Omaan pelityyliini ei vaan istu se, että kyttään ghillie päällä jossain puskassa. Tykkään enemmän olla liikkeessä.

Tässä omani.
Väijytään pimeässä puskassa odottaen vihulaista, kun sellaisia paikalle sattuu, seurataan niitä.
Kun lopulta viholliset huomaavat kaverit jotka ovat olleet joko partioimassa tai puolustamassa tai jotain vastaavaa, ja joutuvat tuli taisteluun, rupean napsimaan vihollisia yksi kerrallaan.
Jos minut huomataan, pakenen ja hyökkään eri kohdasta uudelleen.

JEESUS AUTA!

Voi lapseni Jagoda, en tällä kertaa ehdi auttamaan, mutta aika sama reaktio tuli TheStickin loistotaktiikkakuvauksesta.

Onhan tuo aika tehokasta...

Tässä topikissa on varmaan yksi oikeasti toimiva taktiikka, ja se on tuo Jaakonpojan taktinen jättäytyminen joukkueesta pelin loppu puolella, ja omien frägääminen, koska jonkun ihmeen takia omia on aina helpompi frägätä kuin vihollisia.

Edit: Se ei ollutkaan ilmeisesti mainittu tässä ketjussa.

Älä unohda piiiitkää sarjaa. Suuri sotasankari, kunnioitettu eversti Johann August Sandels kysyi Valtterilta, että mikä se on taktiikan ja strategian ero. Valtteri vastasi, että taktiikka on sitä, kun ammun vitun pitkää sarjaa, ja strategia on sitä, kun koko oma joukkue varustautuu hicäpeillä. "Ooooooo höhö" sanoi Sandels ja siemaisi vähän olutta.

Kantsii huomata, että Thestickin viesti on ko. jannun ihka ensimmäinen tälle foorumille. Näyttää hyvältä noin jatkoa ajatellen.

Voi kun te taas piristitte minunkin päivääni. Olipas todella mukavaa tulla lomalta takaisin ja päästä taas lukemaan iloinen annos mutuilua ^^

Erityisesti tälläkertaa piristi toverimme Sniper11. Kerro toki minullekkin koejärjestely, otoksen koko ja tulokset. Muuten en nimittäin suostu uskomaan tuota todeksi, vaan julistan sen yhden tai kahden pyssyn ja parin eri kuulaan aiheuttamaksi yleistykseksi.

Virirajoihin puutun tasan näin paljon: Darkki <3 Mutta veikkaampa että se raja on asettunut tuohon ihan syystä. Olisihan se kivaa jos asialliset pelaajat saisivat pelata sellaisilla pyssyillä kun haluaisivat, kunhan pelaisivat turvallisesti. Tässä tulee vaan iso itkuparku kun on epäreilua että toiset ei osaa ansaita etuja itselleen. Eihän se tietenkään ole reilua että toiset on tyhmiä ja toiset. Kukkahatut päähän meille kaikille ja suunnataan kohti yhdistysten foorumeita.

Jaakonpoika puhuu asiaa, niinkuin yleensäkkin. Onhan se mahdottoman kiva illuusio että airsoftissakin pääsisi leikkimään ihan oikeaa tarkka-ampujaa. Haaveeksi tuo tosin jää, ellei sitä erikseen pedata pelattavaan skenaarioon. Oikeasti tarkka-ampujat airsoftissa eroavat muista pelaajista lähinnä aseen perusteella. Aina välillä löytyy niitäkin joilta löytyy muita pitempi pinna, parempi osumaprosentti ja erilainen pelityyli. Harvassa moiset kuitenkin ovat.

Kauhean mielelläni tietysti tekisin pienen erottelun tarkka-ampujan ja pulttilukolla aseistautuneen pelaajan välille. Ase ei tee pelaajaa. Tarkka-ampuja saa minun puolestani aseistautua vaikka vemppupistoolilla, kunhan toimii kuin tarkka-ampuja. Airsoftissa saataisi ottaa käyttöön Designated marksman -termi. Se kun kuvaisi useimpia "Tarkka-ampujia" huomattavasti paremmin. Itse käyttäisin mielummin sitä ainakin itsestäni vaikka minua turhan usein hirmugsniperiksi sanotaankin vain siksi että minulla sattuu olemaan tarkka, viritetty ja liian kallis pulttilukko kädessä.

Haistakkee huilu koko sakki ^^

Mitä? Eikö kiikarin koko olekkaan suoraan verrannollinen tarkka-ampujan taitotasoon? Nyt Ukkosleka aiheutit itku-potku-raivarin monelle nuoremmalle sxipalle.

Tällaiset toteamukset johtavat siihen, että yksi jos toinenkin kauppapaikka on väärällään viritettyjä tarkkuuskivääreitä... yleensä myyntisyyksi ilmoitetaan "myydään pois sen ja sen sähköaseen tieltä".

Aina yhtä iloiset lapsoset hankkivat ensin isolla rahalla aseen, jota ei edes jakseta ladata omin käsin.
Seuraavaksi huomataankin, ettei aseella pärjääkkään yhtä hyvin kuin tietokoneen näytöllä ja valitetaan vanhemmille, että tulipas paska ase hommattua.

En ole vielä tähän päivään mennessä tavannut yhtään nuorta pelaajaa, jolla olisi edes perusteet ta-toiminnasta tiedossa... ja harvaa edes kiinnostaa.
Puhumattakaan siitä, että oman aseen ominaisuudet olisivat tutut.

Onhan se toki kiva katsella miten nämä nuoret isänmaantoivot säntäilevät pystyssä edes takaisin kuin rk-taistelijat konsanaan, mutta miksi hankkia ase josta ei saa muuta irti kuin kaverien kadehtivat katseet?
Jälkeenpäin itketään sitä, ettei taaskaan frägätty tarpeeksi ja, että vastapuolta ole enemmän.
Vaikka ketään ei pitäisi tuomita ulkomuodon perusteella, en keksi juuri mitään huvittavampaa kuin 150cm kenttienkauhu saman mittaisella aseella höystettynä.

Osaava tarkka-ampuja on erinomainen apuväline skenaarioissa komentajilla ja varteenotettava vastustaja peruspeleissäkin, mutta kuten aiemmin on jo todettu, ei kärsivällisiä ja asialleen omistautuneita henkilöitä kovin useasti tapaa.
Designated marksman kuuloistaisi monessa tapauksessa huomattavasti paremmalta termiltä kuin tarkka-ampuja.
Onneksi monissa peleissä järjestäjät seuraavat edes hieman kuka pelaa mitäkin tehtävää.

En nyt sano, että nuorilta pitäisi kokonaan kieltää kiikarihuvit, mutta jonkinsortin asennekasvatusta tulisi kieltämättä miettiä.
Lukisivat nyt vaikka aluksi edes Tarkka-ampujan käsikirjan, hankkisivat tietoa OIKEIDEN tarkka-ampujien toiminnasta sekä toimintatavoista ja miettisivät sitten uudelleen omaa rooliansa.



- Allekirjoittanut nauttii pitkästä pinnasta ja kyttäyskeikoista -

Osallistun keskusteluun, en sen takia että omistaisin ta-aseen, vaan koska olen kohtuullisesti vaikuttamassa tässä "k-18 ja enemmän realistinen" setissä.

En halua herättää pahennusta enkä mitään muutakaan, mutta sanon nyt suoraan että sitä realistisuutta tehdään kentällä 0.5% aseen tehoilla.

Toisekseen k18 takaa vain sen, että operaationjärjestäjä voi olla vähän vähemmän varpaillaan vastuuasioiden kanssa, sillä nuorempien kanssa tolskatessa on vastuu aina jossain määrin järjestävän tahon, olipa millainen vastuunvapautus tahtojaan.

Meille (MSF Ry) on useasti ehdotettu näitä rajojen nostoja kaikissa aseissa, ja määritelmät ovat olleet juurikin samoja mitä näissä ta aseiden nostojen puolestapuhujilla. Perusteluita sille että oikea ase sitä, oikea ase tätä ovat perseestä ja jos ne nyt jätettäisiin kokonaan pois ja palattaisiin siihen elementtiin OIKEA TAISTELIJA SITÄ OIKEA TAISTELIJA TÄTÄ.

Rehellisyyden nimissä tiedän pari kolme kunnollista miestä joille tehokkaamaan aseen kuin 3j suostuisin antamaan. Loput on wannabee snipereitä jotka eivät todellisuudessa malta/osaa toimia kuten pitää tai heitä ei vähempää koko toiminta voisi kiinnostaa.

Elitismi on termi johon törmään useasti, mutta pakko sanoa että näitä elementtejä leijuu hirvittävä määrä tämän keskustelun ympärillä. Huomattavissa on myös fakta että suurinosa näitä xsniipoista ei ole pelannut tilanteessa jossa vastassa on edes semiosaava ryhmä tai joukkue.

Henkilökohtaisesti uskon, jotta jos ta-aseisiin sallittaisiin tuomoiset n8 joulea ja päälle tehot, voisin pelata samassa operaatiossa jos tietäisin tarkalleen kenellä aseet ovat.

Nyt tulee sitten se fakta jota keskustelussa ei ole otettu huomioon:
Näiden aseiden lisarvo tosin ei olisi pitemmälle kantavat frägit vaan enemmänkin ryhmien liikkeeseen vaikuttava elementti.

Aukeille ei mentäisi jos tiedettäisiin että aseen kantama mahdollistaa sinne ampumisen jne. Käytännössä siis sniperit eivät saisi etua kantamasta mikäli kyseessä olisi "vakavammin otettava peli".

Toki olisi hienoa varmaan ampua viikonloppupelissä nuorempaa harrastajaa sadasta metristä päähän ja mennä senjälkeen viitta liehuen offarille kun nuoret harrastajat vapisevat kauhusta, mutta henkilökohtaisesti uskon että jos tämä on tarkoitus, niin miksi ei vain ota vaikka kirvestä sinne offarille ja kuolaa, efekti on varmasti yhtäkunnioittava, mutta samaantyyliin peloittava nuorempien silmissä.

Haluankin esittää kysymyksen kaikille ta miehille: Mitä te lajilta haette? Realistinen TA toiminta ei ole viikonloppupeleissä missään määrin saavutettavissa jos minulta kysytään. Realismin hakuisuuttako? Uskoisin että meidän hyppelyt ovat osittain niin realisitisia kuin olla ja saattaa eikä sielä kyllä juuri koskaan sniper aseita näy.

Voisin siis päätellä että as sniperit haluavat vain ampua tavan viikonloppumyllyssä pitemmälle jotta oma urakka olisi helpompi? Tuohonko se tiivistyy loppupelissä? Halutaan olla jotain ja ei toiminnalla osata sitä olla niin viritetään aseita lisää?

Väännän rautalangasta: n.90% sniperaseen omaavista hankilöistä haluaa vain "kauniinpia frägejä", eli pidemmästä matkasta, joista tulee hienoja kuolemattomia sotatarinoita.

Mitä rajojen nostamiseen aseden suhteen tulee, eivät ne tule nousemaan ainakaan minun toimestani vaikka kuinka vinguttaisiin foorumilla. Jos asiaan haluaa vaikuttaa, lähestyy yhdistystä jonka alla toimii ja muotoilee järkevän a4 pläjäyksen sekä pyytää yhdistystä ottamaan asian esiin tulevassa yhdistysten kokouksessa. Tallainen kokous on tulossa taas 12-14.4 joten jos jotain muutosta haluaa, voi järkeviä esityksiä alkaa muotoilla.

Juuri tällaisia asioita ajoinkin takaa.
Oikeassa ta-toiminnassa aseella ampuminen on vain pieni osa koko touhua.
Tätä harvemmin näkee airsoftissa... valitettavasti.
Ihmisten todellakin pitäsi alkaa miettiä enemmän toimintaansa, eikä vain asettaan, jos snipereiksi itseään nimittävät.

Rajoituksia on mielestäni turha nostaa, sillä kuten todettu on pislallakin pärjää, jos sitä osaa käyttää oikein.
Kieltämättä tuo ryhmien liikkeisiin vaikuttava ta-toiminta olisi hienoa mallintaa vaikka sitten korotettujen lähtöjen avulla, mutta turvallisuuden nimissä se ei ole oikein mahdollista.

Väitän, että huomattavan moni sniperi hakee viikonloppupeleistä vain sitä tappohurmosta ja "tarkkoja laukauksia", vaikka senkin ajan voisi käyttää oikeasti hyödyllisemmin ja kehittää itseään toiminnan muillakin osa-alueita.

Mitä tulee omiin mieltymyksiini lajiin liittyen, totean juuri tuon realistisen toiminnan olevan sitä, mikä itseäni kiinnostaa. Toivon näkeväni itseni jokupäivä mukana Milsim Finland:n toiminnassa, jonka huomaan koko ajan enemmän olevan sitä, mitä lajilta todella kaipaan.

Tunnustampa nyt julkisesti että viikonloppupeleissä haen trk kiväärillä pelkästään komeita frägejä ja etenkin tarkkoja laukauksia. Tosin myös suhtaudun siellä pelaamiseen lähinnä reeninä, jotta myös osun kun jossain oikeassa pelissä tulee sille tarvetta.

Yksi jännä kysymys helpottamaan tarkka-ampujien erottelua pelkästään hassusti aseistautuneista pelaajista: Kuinka moni teistä harjoittelee? Siis ihan tosissaan ampuu tarkkuutta jonkin sortin radalla. Eri etäisyyksillä, eri kulmista, eri korkeuksista eri asennoista jne. Muutenkin kuin vaan huvikseen pari laukausta kustakin.

Nää teidän taktiikat on kaikki aika kliseisesti elokuvista ja televisiosarjoista napattuja.

Itse kuulun tähän asiaan omistauneiden kerhoon. Lähdetään vaikka siitä että koko homma on kiinnostanut siitä lähtien kun aloitin tämän harrastuksen. Palvelin armeijassa 12kk tarkka-ampujan au:n hommissa, hyllystä löytyvät molemmat tak-opukset ja röllipukukin on tehty käsin. Flash osui kieltämättä naulan kantaan viestissään, ja olen myös hyvin samanlaisilla linjoilla ukkoslekan kanssa. Sunnuntaipeleissä haen pitkiä ja tarkkoja laukauksia. Kyllä, olemme niin itserakkaitta paskiaisia että kovemmilla virirajoilla haluamme pönkittää omaa etuamme kentällä, jotta saman homman voisi tehdä vielä pidemmältä matkalta, turha sitä on kieltää. Mitä realismin hakuisuuteen tulee, on itsestäänselvää ettei varsinkaan aseiden osalta sitä voi saada. Enempää sanottavaa ei minulla tästä realismibuumista ole, suoraansanottuna en oikein ymmärrä mitä sillä edes tarkoitetaan. Miksi tavoitellaan mahdotonta?

Pakko tarttua väitteeseen jossa ihmiset ovat sitä mieltä että tarkka-ampujan pääasiallinen homma on maata pensaassa ja väijyä. Ei näin, ei edes oikeassa tarkkapyssyilyssä eikä varsinkaan airsoftissa. Kovapanosammunnoissa ta:lle annetaan alue jota hänen tulee pystyä hallitsemaan ja kyseiseltä alueelta tulee tuntea jokainen kivi ja kanto, ampumapaikkoja täytyy olla useita ja jokaisesta paikasta suojainen reitti toiseen ja irtautumiseen. On tiedettävä etäisyydet lähimpiin maamerkkeihin, jotta voidaan tarvittaessa säätää kiikarin kiertimiä sen mukaisesti. Tuohan on karmeaa hifistelyä, eikä kuulapyssyilyssä toimi.

Airsoftissa, varsinkin skenaariopeleissä, näkisin tarkka-ampujan roolin erittäin näppäränä tiedusteliana. Jossa kenties kivääriä tehokkaampia väleinät ovat hyvä naamioituminen ja radioyhteys. Sunnuntaipeleissä en ainakaan ole itse törmmännyt vastaavanlaiseen tilanteeseen että tiedustelua vihollisen suuntaan oikeasti tarviaisi, vaan pelit tuppaavat olemaan poikkeuksetta quakea ja fraghunttia. Näissä riennoissa liikun yleensä yksin ja juoksen vähän ympäri läpikoluttua pelipaikkaa, missä milloinkin sattuu liikettä olemaan. Kun oman pelipaikkansa tuntee läpikotaisin niin muistaa jo melkein ulkoa, millaisia reittejä vastustajat käyttävät. Varsinaista taktiikkaa ei siis sunnuntaipeleihin ole, vaan niissä lähinnä korostuu tilannetaju ja pelisilmä.

Loppukevennykseksi, älkää jaksako tuota: "ase ei tee pelaaja" laulua. Hyvät pelaajat eivät yleensä pelaa huonoilla aseilla ja huonot pelaajat eivät ole viellä tajunneet sitä

Musta tarkka-ampuja airsoftissa ei täytä mitään omaa paikkaansa muiden luokkien rinnalla. Syy tähän on se että aseet eivät yksinkertaisesti ole tarpeeksi tehokkaita mihinkään oikean maailman xnipailuun. Airsoft aseethan eivät eroa toisistaan mitenkään yhtä valtavasti kuin oikeat pyssyt, joten en näe miksi tarkkuuskivääri ja sen käyttäjä olisi täysin oma luokkansa tässä lajissa. Samaan lopputulokseen pääsee vaikka AEP:lla. Kyllä jokainen osaa väistää päin tulevan kuulan, tuli se sitten miten kovaa ja tarkasti airsoft aseiden tasolla tahansa, vaikka vissiin Jaakonpoika jossain joskus sanoi että hitaasti päin tuleva kuula onkin vähän ovela. Tiedustelijaksikin kelpaa ihan mikä tahansa muu luokka, kunhan on tarpeeksi kevyt varustus ja kunto, ja eikös niitä tiedusteluita tehdä muutenkin monen hengen porukoissa eikä yhdellä miehellä?

Näimpä, ja monet ottavat ennemmin kiikarin kuin punapisteen kiväärinsä vain siksi, että se on LEETCOOL ja tuo aseeseen näköä. Itselläni se toimii myös tiedustelussa apuvälineenä, mikäli kaukana oleva kohde on vaikea erottaa paljain silmin.

Kiikaritähtäin sensijaan on oikeasti hyödyllinen vehje airsoftissa, kunhan osaa ottaa tarpeeksi pienen - huom. PIENEN - zoomin antavan mallin. Joskus näkee ihmisillä jotain 20x suurentavia termostaatin kokoisia mötiköitä aseidensa päällä. Jos luet tätä ja omistat sellaisen: myy suosiolla pois ja osta 2 - 4x suurentava että näet enemmän! Ja tämähän siis siksi, että kun airsoftissa ei ole kovin pitkiä etäisyyksiä taisteluissa johtuen taas aseiden tehottomuuksista. Realistiset etäisyydet ovat aina luokkaa 20 - 40m omien paskojen laskelmien mukaan, jä tähän kelpaa aivan loistavasti 4x suurentava tähtäin.

4x on mun mielestä liikaa kuulapyssyyn, tai sitten olen huono näissä jutuissa. Myönnän kyllä, etten osaa ampua kiikaritähtäimen kanssa muovikuulapyssyllä. Pulttilukkokiväärillä on sinänsä kyllä hauska pelata, ja uskaltaisin väittää, että tehokkaammin rähinä sujuu aseen omilla tähtäimillä tai ehkä punapisteellä. Tosin tähtäinlaitteen kanssa ei piippua pitkin ammuskelu luonnistu kunnolla, ja päätä saattaa joutua nostamaan enemmän kuin aseen rautatähtäinten kanssa. Perinteiset sotilaskiväärit, kuten Mauser 98k ja Pystykorva, ovat aika mageita tässä suhteessa, niissä kun on hyvät raudat.

Loppuu se mutuilu. Empä ole eläissäni nähny viellä airsoftaseessa 20x suurentavaa kiikaria, varsinkaan kiinteäzoomisena. Enkä edes oikeassakaan aseessa vaikka tiedän sellasia olevan olemassa. Suurimpien osan kiikareiden zoomeista on välillä 3-9 tai 4-15 joka on siis säädettävä. Eikä tarvitse edes olla kovin tyhmä tajutakseen ettei suurennosta kannata pitää kaakossa.
Kiikaritähtäimen linssin koolla on väliä ihan oikeasti. Mitä isompi linssi, sitä valovoimaisempi kiikari on, 40mm tai kuten itselläni 56mm linssillä oleva mollukka antaa jo varsin hyvän näkymän. Pienemmillä kiikareilla, kuten 20mm kiikaritähtäimellä sen sijaan ei tee juuri mitään.

Mitähän ihmettä täällä taas selitetään "luokista" ja oikeasta xnipailusta?

Keskustellaan "oikeista" asioista sitten kun ammutaan jotain ihan muuta kun kaveria ja jollain ihan muulla kun muovikuulalla. Tyhmäähän se on lähteä mitään suurta realismia hakemaan näillä vehkeillä. Sanokaa minua homoksi powerpelaajaksi mutta tottakai me haluamme lisää kantamaa aseillemme. Ei niinkään realismin vaan lähinnä pelitehokkuuden vuoksi. Ihan samalla tavalla kun te muut haluatte isompia lippaita, kovemman tulinopeuden jne. Tarkka-ampuja eroaa airsoftissa esikuvastaan melkolailla yhtä paljon kuin kaikki muutkin "luokat" ( ).

Ja hyvät pelaajat useimmiten pelaa hyvillä leluilla, mutta hyvät lelut ei vielä tee hyvää pelaajaa. Aijon toistaa tuota ihan darkin iloksi. ^^

Lapset höpisee mitä sattuu. Valitettavasti toi xnipailu on tollanen muotijuttu, eikä sitä TODELLAKAAN kovin moni hallitse vaikka olisi se APSI!!! Ilolla kattelee kun oikeesti hyvä peluri on sen kiväärin kanssa, oli sitten omaa puolta eli ei.

Kovimman pelaajat kattoo vaan vierestä ja boostailee kun kivääri antaa 11J eikä sillä saa pelata. ; ) Ja kaikkein paskimmat pelaajat sekä häviäjät valittaa eniten.

ukkosleka:
Hyvät lelut kuitenkin antavat huomattavan edun huonommallekin pelaajalle.

Tosi hyvää asiaa on tullut tästä aiheesta esille. Pitää itsekin sanoa jotain kun tunnen kuuluvani muista kiväärihörhöistä eri vähemmistöön, vaikka olenkin surkea syvällisemmin kantaaottavissa keskusteluissa.

Kiikareista on tainnut tulla esille jo se tärkein ja itse olen kokenut 1.5 suurennoksella varustetun kiikarin sopivimmaksi. 3-9:kin tuntui liialliselta minun silmään. Halkaisija tosissaan vähintään 40mm, koska esim. POSP 4x24 läpi tähtäily oli karmeaa tihrustelua. Bipodeista sen verran, että ovat mielestäni ehkä turhin lisävaruste kivääriin mitä olen kokeillut. Kaikki laittavat ne aseeseen, vaikka eivät niitä ikinä tarvitse.

Minä en taas tajua sitä äärimmäistä himoa virittää asetta mahdottomasti. Olen pärjännyt ihan hyvin M120 virityksillä. En tietenkään pysty frägittämään kuten super xnipat, mutta osumien määrä ei ole ollut se pääasia. Monet jaksaa ihmetellä miksi pelaan masokistisesti alitehoisella snipulla joka häviää pelitehokkuudessa sähköaseelle. Haen itse snipuilusta paljon enemmän kuin pelkkää ampumista.

Suurennos asiaan en sano muuta kuin että 1,5-3 suuuentava on hyvä, tämä siis oma mielipiteeni. Pelasin eilen elämäni ensimmäistä kertaa kiväärillä jossa kiikari oli suurennoksella 3 ja ihan hyvin sillä pysty pelaamaan n. 20m etäisyyksillä..

Oon ajatellut alkaa keräämään tarkka-ampujan settiä kunhan rahaa alkaa olemaan kasattuna. Ajattelin tehdä oman röllipuvun, kiikaria ja äänäriä ajan kanssa viriä. Hyvät neuvot kokemuksiin pohjautuen olis kiva.. Tämä siis näin OT:na näin sivuun..

Niin siis kysehän just olikin siitä, että airsoftin tarkka-ammunta ei ole mitään realistista oikean sotamaailman puuhaa, niinkuin kovasti tuntuu monet luulevan. Sitä juuri tarkoitin sillä, että pultataan pyssyyn kolmen kilon 40 kertaisen suurennoksen antavan kiikari että varmasti näkee sinne vastustajan tukikohtaan omasta ettei tartte liikkua mihinkään. KÄYTÄNNÖLLISYYS on se avainsana tässä.

Ese, se on tämä nykyinen airsoftkulttuuri, varsinkin täällä Suomessa. Pitää olla mahdollisimman paljon tehoa ja raskasta kuulaa (tämä tehon ihannointi näkyy mm. myynti-ilmoituksissa: MYYDÄÄN 300% APS, MYYDÄÄN 5J AMPUVA M700!). Itsellänikin tällä hetkellä m130 viritykset vesurissa, tosin m150 jousi tulossa. Vaikka vakio vesurillakin pärjää, kun osaa

Nyt täytyy kyllä henkilökohtaisesti todeta että olen nähtävästi aina ollut aivan oikeilla raiteilla tässä tarkka-ampuja hommassa...

Tarkka-apujan roolissa kanssa olen aina hakenut tarkkuutta ja äänettömyyttä. Meikäläisellä on luonnollinen taipumus aseesta kuin aseesta riippuen aina edetä salakavalan hiljaisesti riittävän lähelle vihua ja ampua vasta sitten kun taatusti saa sen pudotuksen aikaiseksi. Ikäva kyllä toisinaan hieman liiankin varman päälle pelaamista, mutta ei voi mitään. Minun pelityyliini viritetty tarkkuuskivääri on aina sopinut, ja sopii vieläkin.

Kuten odotettavissa, kyllästyin ensimmäiseen sähkööni melko nopeasti. Ikuinen vihujen selustaan kiertely ei äänekkään ja epätarkan sähköaseen kanssa toiminut sitten oikein millään, joten hiljainen ja tarkka kivääri tuli jossain vaiheessa selkeäksi päämääräksi. Kauan sitä tuli kuolattua, mutta tulihan se sitten sopivassa kohdassa hommattua ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Nyt löytyy riittävästi viritetty kivääri, joka on ihailtavan hiljainen ja tarkkuuskin on sitä luokkaa, että edes toisinaan tulee aikaiseksi pudotuksia.

Parhaimmillaan koko homma toimii kuin junan vessa, ja silloin kun se toimii niin silloin sitä vasta hauskaa onkin. Pudotuksissa painotan lähinnä fiilikseen. "Laatu, ei määrä" -voisi olla hyvä kiteytys, mutta antaa vähän kornin näkökulman asiaan. Vihun perään hiipiminen, oikean tilanteen odotus ja lopulta varman osuma ampuminen on aina ollut riittävän jännää hommaa.

Nykyään kiväärin kaverina on tietenkin sähkö. Tunnetusti, molempi parempi. Nykyään sähköllä on mukava pelata aina vaihteeksi, sillä se on huomattavasti helpompaa: nappi vain pohjaan ja kuulaa lentää. Vaatii kaverikseen mahdollisen sotahuudon ja enemmän tai vähemmän taktisen etenemisen, ja peli toimii. Tarkkuuskiväärillä kaikki on paljon vaikeampaa. Pitää aina olla varpaillaan, pitää hiipiä ja iskeä äänettömästi. Pitää olla tarkka, pitää olla toimiva, pitää olla pelottava. Ennen kaikkea on tiedostettava roolinsa.

Eli lyhyesti, sniputtelu on hauskaa mutta pirun vaikeaa. Toisille se voi sopia, toisille ei. Itse en harrasta sitä pelikentän pelätyimmän aseen takia, liioin pisimmän kantaman tai suurimman lähtöjen vuoksi. Minulle se on, ja on aina ollut, fiilistelyä. Onnistunut rooli tarkka-ampujana on jotain mistä minä pidän pidän.

Esimerkiksi tilanteet, joissa vastassa on muutoma vastapuolen pelaaja. Molemmat ”pelkäävät” koko ajan, sillä he tietävät, että kun tämä snipu ampuu, niin sitten kopsahtaa. Minun ainoa ideani pysyä hengissä pelaamalal riittävän taidokkaasti ja kestää painetta. Pitää kiertää vihollisten perässä hiljaa hakien sitä oikeaa kohtaa. Kun se löytyy, täytyy ampua oikeassa kohdassa ja osua, ilman että kukaan muu sitä huomaa.

Yksi rakkaimmista onnistumisista oli kevyt hiippailu vihollislinjojen takana. Eteeni ilmestyi yllättäen riittävän suuri joukko vihollisia, jotka jäivät muutoman kymmenen metrin päähän odottamaan heidän edessään olevalta tieltä mahdollisesti tulevia vihollisia. Minä majoittauduin sammalmättään taakse pienoisen suonsilmän kohdalle (jossa muuten oli yllättävän mukavaa pakkaskelillä kastua) odottelemaan. Vaikka välissä oli runsaasti risuja ja muuta kasvillisuutta, sain yhden pelaajan täydellisesti kiikariin ja osuma olisi ollut varma. Mitäkö sitten tein? Jäin odottamaan, sillä joukon suuruuden takia taatusti joku olisi voinut (jo vähintäänkin arvauksella) tiedostaa sijaintini. Pitkään en kerinnytkään kiikaroimaan, kun kuulin omien tovereiden tulevan äänekkäästi tietä pitkin suoraan vihollisia kohti. Laitoin kiikarin kohteeni päälle ja odotin kunnes ampuminen alkoi. Silloin, laukausten tuoman metelin suojin, ammuin. Täydellinen osuminen, eikä kukaan huomannut sitä. Eritoten itse kiikariin joutunut vihollinen ihmetteli varsin äänekkäästi putomoamistaa, eikä voinut ymmärtää kuka hänet ampui. Hiljaista ja odottamatonta tarkka-ampuja toimintaa?

Oikean kohdan odottelu on kivaa, sillä koskaan en ole tykännyt hätäilystä. Paineensieto on kivaa, sillä koskaan en ole tykännyt murtua. On hauskaa olla pelikentän pelätyin pelaaja. Ei sen takia että tekee eniten pudotuksia, vaan sen takia että tekee ne hiljaisesti, odottamattomasti ja huomaamattomasti. Minä olen ilkeä, mutta minä nautin siitä.

Tuossa toisella sivulla kyseltiin syytä että miksi nimenomaan 3J rajoitus. Yhdistysten viime kevään kokouksessa ämä otettiin myös pöydälle, mutta toistetaampa se vielä tässä. Suurin syy tuohon on lähinnä kuulan läpäisevyys. 3J on vielä sellainen voima että se ei tee aivan hirvittävää tuhoa edes vierestä ammuttuna. Kun energia nostetaan 4 jouleen alkaa läpäisevyyttä löytyä jo huomattavasti enemmän.

Tiedän tapauksen jossa lähietäisyydellä 300% vireillä ammuttiin refleksilaukaus joka osui paljaalle iholle. Kuula kaivettiin pois pelaajan ranteesta myöhemmin ihan lääkärin toimesta. Eikä tämä ole yksittäistapaus vaan näitä penetraatiohaavan tuottaneita laukauksia on ammuttu enemmänkin. Itse olen saanut 4 joulen aseesta noin 10-15 metristä ammutun kuulan suoraan paljaaseen nenänpäähän, ampujana ihan vastuuntuntoiseksi tiedetty kaveri (mitäs ryömin paikkaan josta ei ihan heti uskoisi vastustajan hyppäävän ylös). Ei tuossa mitään jos se olisi osunut laseihin tai liiveihin. Nyt oli vähän ikävää tallustella offarille kädet veressä nenän vuotaessa jotain ihan muuta kuin räkää.

3 joulen tehoilla muutaman millin vaneriin ammuttaessa siihen tulee kuoppa. Kun tehot nostetaan 4 jouleen vaneriin tulee reikä ja kuula jatkaa matkaa. Viittä joulea en ole testannut, mutta luulen että empiiristen kokeiden tulokset jatkuisivat trendin mukaan. Lisäksi kun yhtälöön lisätään painavat kuulat jotka säilyttävät energiansa pidempään alkavat myös onnettomuudet luultavasti lisääntymään. Kyllä ne lasit kestävät, se loppu kehosta tässä lähinnä ongelmana on.

Yleiset säännöt pitää tehdä sellaisiksi että ne mahdollistavat turvallisen ja mielekkään sääntöpohjan harrastamiselle. Tästä syystä näihin päätettyihin rajoihin päädyttiin. Kyllä itsekin heittäisin perusmetsäpelissä mieluusti omaan aeg:hen m150 jousen ja olisin tyytyväinen. Ase on rakennettu siten että se tuon rääkin kestäisi. Realismi lisääntyisi (huonosta puoli prosenttia tyydyttävän suuntaan) pienen kantaman lisäyksen mukana ja vastustajat huomaisivat osumatkin paremmin. Tätä on kuitenkin ihan turha lähteä tekemään peruspeleissä. Pelimekaniikka ja turvallisuus kärsivät liikaa.

saaami:
Joo, ja fiilikset menee siinä kun kuulan vastaanottaja huomaa ottaneensa osuman, mutta kun ei nää ampujaa, kelaa vain että "noh, ei kai kukaan huomaa, jospa se oli kimmoke =)". Tässä vaiheessa seuraava kannattaa suunnata niskaan. Tietenkin jos osuma pamahtaa kunnolla, se tulee otettua aika varmasti. Kiväärillä pelatessa suurin vitsaus on kyllä se, ettei vihollinen oikeasti huomaa osumaa liikkeessä paksun vaatetuksen läpi.

Ei mulla kyllä oikeastaan ole koskaan sellaista ongelmaa tullut. Aina on tullut ammuskeltua sellaisista paikoista, että aina on selkeästi myös toinenkin osapuoli huomannut. Mutta juu, ei siinä sitten mitään jos ei huomaa, sitten ammutaan uudestaa niin että taatusti huomaa.

Nykyjään kun on noita keinokuituja käytössä aika paljolti varusteissa, kuuluu se kova *POF* aina osumasta, vaikka olisi vähän heikkotehoisempikin pyssy. Ei mullakaan ole ongelmia ihmisten kanssa jotka olisivat todenneet vaan että "oli kimmoke" vaan ihan reilusti ovat tunnistaneet osuman. Mä en kyllä sitten tiedä, että saako näiden nykyisten lällärisääntöjen mukaan ampua vartalon yläpuolelle vai ei, mutta en silti lähtisi ampumaan ketään niskaan. On niissä pyssyissä aina sen verran kovat tehot että voise tuntua joissain vähän enemmän kuin pelkältä kirpaisulta.

Gravemind: Tuo 3 jouleakin kuulostaa musta jo liian korkeelta. Onko noille määrätty mitään minimietäisyyksiä josta ei saa enää ampua vai onko se täysin käyttäjästä kiinni?

edit: vinguin kauheana naskina jotain p*skaa siitä kun jotkut modettaa. Turha viesti.

Hei, aina ei vaan huomaa. Jos olit 10 metrin päässä (on muuten tosi lähellä, mittaa vaikka), olisit voinut ihan hyvin huutaa siitä vierestä silloin notta "pssst, oon täs, kuolit. Varsinkin sateella pisarat ripisee sen verta samalla tavalla, että eipä niitä tajua aina.

Typerämpää on ölistä forumilla myöhemmin ja vihjata puijaajaksi. Jos oikeesti ei oo tapahtunu huijausta sun kohalla, ei jotain tapahtumaa kantsi sellaiseksi koittaa vääntää ihan vaan siksi, että ois jotain tarinoitavaa

edit: Tässä viestissä selitin ja selitin. Poistin tämänkin koska häpesin sen sisältöä suuresti.

Repolainen: 3J viritytyllä aseella ei saa ampua vierestä. Yleinen turvaetäisyys on tollanen reipas 10 metriä jonka jälkeen pelaaja yleisten sääntöjen mukaan joutuu jättämään ampumatta. Ongelma noissa välimatkoissa on että ihmiset arvioivat etäisyyksiä yleisesti ihan päin helvettiä. Lähinnä ton takia sääntöihin on kirjattu yleensä jotain summittaista.

Joo, en nyt huutamisella meinaa mitään "hei homo ota osumat!11", vaan lähinnä et "hei duud, oon täs enkä ammu ohi".

Herrasmies ottaa osuman siitä, jos ei, voi ampua. Sillon ainakin huomaa.

Jees, sääntöuudistus on oikein hyvä ja terve uudistus, harmi vaan, oma kiväärini taitaa tuon tarkan 3J ylittää 0.43 pallukoilla. (Uuden jousen vaihtaminen ja hopin säätäminen uudelleen, on tällä hetkellä lähes mahdoton tehtävä, pyssyn/osien harvinaisuuden takia.) Toisaalta, itse en kyllä pidä ideasta ollenkaan, että yli 3J pyssyillä saa sitten huonompilaatuisilla ja kevyemmillä kuulilla ampua, jos se nyt vaikka antaa sen 0.xJ vähemmän tehoa. Omalla kiväärilläni ammuttaessa, useimmat kevyet biokuulat hajoavat osuessaan kovaan materiaaliin (ainakin lähietäisyydeltä). Eli ritilämaskiin kun täräyttäisin biokuulalla, vaikka se sallittua olisikin, olisi seuraukset paljon ikävämmät kuin painavammilla, sitäpaitsi kevyillä kuulilla ei saavuteta yhtä tarkkaa tulosta, mikä myös kasvattaa riskiä osua arkoihin paikkoihin. Eli selvyyden vuoksi vielä: 3J ehdoton raja painavalla kuulalla on oikein hyvä asia, mutta tämä "jos kokeilet kevyemmillä kuulilla ja se antaa hieman alle 3J niin saat pelata, kunhan käytät niitä" ei. Tämä on tietenkin vain oma mielipiteeni, joka tapauksessa säännöt on nyt selkeät ja yhtenäiset, mikä on hieno asia.

Mitenkäs muka huonolaatuisemmilla kuulilla? Kyllä minulla ainakin nämä kevyemmät (0,28/0,3g) kuulat ovat olleet parempi laatuisia, kuin raskaat kuulat.
Mutta tuossa muussa viestissäsi on kyllä pointtia.